48/2018 – Lapikkaan joulukalenteri 2018

Skädääm! Legendaarinen vuosien varrella perinteeksi muodostunut Lapikkaan joulukalenteri aukesi nyt jo toista kertaa. Tällä kertaa Instagramin puolella aukeaa joka päivä luukku, joiden takaa löydät joulukuun Lapikkaan tapahtumia, opeopiskelijoiden jouluvalmisteluja sekä salaperäisiä joulun salaisuuksia.

Tänään vietämme syksyn viimeistä kahvihetkeä. Tätä kirjoittaessani täällä biologianluokassa ihmisen käyvät juomassa kahvit ja syömässä piparit ennen lähtöään joululoman viettoon. Tunnelma on jopa vähän haikea, kun moni toivottelee luokasta ulos astuessaan hyviä jouluja.

Itsellenikin tämä kahvihetki on siinä mielessä viimeinen, sillä olen viimeistä kertaa järjestämässä SOOLin arvontaa aluetoimijan takki päälläni. Ensi vuonna Rollossa aluetoimijana aloittaa Osmo! Kevätkaudella on taas uudet kujeet. Ensimmäisenä alkuvuoden suunnitelmissani on kursia kandi kasaan.

Jäämme jännittämään, mitä luukuista viikkojen aikana paljastuu. Muistakaa olla kilttejä, sillä tonttuja on liikkeellä!

Vili

Advertisements

47/2018 – Ole mukana! Hallitusrekryn Q/A

Taas on sen aika; Ensilauantaina 1.12 klo 17.00 on aika Lapikkaan syyskokouksen sekä pikkujoulujen Wiljamissa. Kokouksessa valitaan Lapikkaan hallitus vuodelle 2019. Ole silloin paikalla, sillä Lapikas tarvitsee juuri sinua.

Hallituksessa on erilaisia pestejä. Näitä ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja, sihteeri, viestintävastaava, kulttuurivastaava, liikuntavastaava, edunvalvontavastaava, kehitysyhteistyö- ja ympäristövastaava, fuksivastaava, kulttuurivastaava, verkkosivuvastaava, kv-vastaava, SOOL-vastaava sekä Lerpakkeen päätoimittaja. Joitain pestejä, kuten kulttuuri- ja liikuntavastaavia voi olla useampia. Yhdellä henkilöllä voi myös olla useampi tehtävä, kuten minulla Lerpakkeen toimittaminen ja kv-vastaavana toimiminen.

Lapikkaan IG:n kohokohdassa Hallitusrekry pääset tutustumaan kaikkiin pesteihin. Tässä on muutama kysymys, joita on hallitusrekryn aikana noussut ilmoille.

En pääse lauantaina paikalle. Voinko silti päästä hallituksen jäseneksi?

– Kyllä! Jonkun paikallaolijan on silloin sinun puolestasi esitettävä sinua hallitukseen. Kaverille kannattaa lähettää lyhyt esittelyteksti itsestäsi ja perustelut, miksi juuri sinut tulisi valita sekä mikä pesti kiinnostaisi juuri sinua.

Haetaanko kokouksessa suoraan johonkin pestiin ja mitä jos en saakaan haluamaani roolia?

– Kyllä ja ei. Kokouksessa valitaan Lapikkaalle puheenjohtaja sekä hallituslaiset. Alkuvuodesta pidetään järjestäytymiskokous, jossa valitaan muut tehtävät. Monia tehtäviä, kuten kulttuurivastaavan roolia hoitaa hallituksessa useampi ihminen. Tämän lisäksi emme segmentoidu niin, että kukaan ei hoitaisi muuta kuin oman alueensa tehtäviä. Hallituksessa autamme toinen toisiamme ja olemme esimerkiksi kaikki mukana järjestämässä tapahtumia. Jos yhden ihmisen tehtävään haluaa useampi henkilö, pidetään järjestäytymiskokouksessa asiasta äänestys.

Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta järjestötoiminnasta. Voinko silti hakea mukaan?

– Ehdottomasti! Lapikkaan hallitus on mitä mainion paikka oppia järjestötoiminnasta. Tekemällä oppii ja porukassa tuetaan toinen toistaan. Tervetuloa mukaan!

Vili

46/2018 – Lapikas musisoi! Soittelusta sävyjä syksyyn

Talvi tekee yhä tuloaan ja ennätysmäisiin mittoihin venynyt pimeä syksy vetää mieltä matalaksi. Tämä ikuiselta tuntuva harmaus keljuttaa kaikkia. Omaa kehoa ja mieltä pyritään saamaan lämpimäksi käpertymällä vilttiin, juomalla teetä, lukemalla kirjaa ja polttamalla kynttilöitä.

Tuskaiseen oloon auttaa myös mukava porukalla puuhailu. Mikä olisikaan parempi tapa saada energiaa, kuin iskeä ilmoille muutama hilpeä duuri tai sininen mollisointu! Odottakaapas kun kerron hieman lisää.

Soittovuoro

kuva 1
”Älä sit kerro et tää on oikeelta soittovuorolta.” – Juho

Lapikkaan ikioma The Soittovuoro toteutuu joka tiistai yliopistolla F-siiven kellarissa monialaisista opinnoista tutussa musiikkiluokassa aikavälillä 16-18! Toista vuotta opiskeleva tämän syksyn tuutorina toiminut ja muun muassa Nästa Muurola -yhtyeessä vaikuttava Raahen basistilahja musiikkimaailmalle ja oman sometoiminnan mukaan vain kerran vuodessa lenkkeilevä Juho ”Juho” Kinnunen ohjaa sinnikkäästi soittovuoron toimintaa. Vuoroilla on tarkoitus soittaa ja laulaa yhdessä taitotasosta riippumatta ja asiakaslähtöisesti. Paikalle saa siis saapua olitpa oman elämäsi Jimi Hendrix, Sting tai Stevie Wonder tai vaikkei soittotaidoillasi olisi päässyt läpi edes Sex Pistolsin koesoitoissa. Soitettava materiaali voi olla aivan kävijöistä riippuen joko päätöntä jamittelua tai määrätietoisempaa nuoteista ja sointulapuista tapahtuvaa soittelua. Vuoron peruuntumisista ja muista poikkeuksista Juho ilmoittelee facebookissa Lapikkaan soittovuoro -ryhmässä (linkki alla). Käy siis klikkaamassa ”Tykkää” ja liity mukaamme purkamaan syksyn ankeutta!

https://www.facebook.com/lapikkaansoittovuoro/

Tiesitkö, että voit käyttää musiikkitilojen palveluita hyväksi itsenäisesti myös omalla vapaa-ajalla aivan täysin vuorikurssista tai pääaineesta riippumatta? Ei tarvitse kuin ottaa yhteyttä johonkuhun meidän rakkaista musiikinopettajistamme ja pyytää oikeuksia päästä kyseisiin tiloihin omalla avainlätkällä. Yhteydenotto onnistuu niin sähköpostilla kuin toimiston oveen koputtamalla. Samalla on hyvä hieman avata, miksi kyseisiin tiloihin tahtoisi päästä. Yleensä kulkuluvat myönnetään suhteellisen nopeasti ja pääset toteuttamaan itseäsi yliopiston aukioloaikojen ja kyseisissä tiloissa tapahtuvan opetuksen puitteissa lähes vapaasti! Mutta mitä siellä sitten oikein voi tehdä?

Yksin harjoittelu

Jättikö fuksivuoden musiikkiopinnot jälkeensä jäääätävän pianonsoittohimon? Olitko melkein oppia ukulelensoiton salat, mutta kurssi loppuikin juuri kesken? Ei hätää! Musiikkitiloissa voit käydä itsenäisesti rauhassa soittamassa ja kehittämässä taitojasi ihan minkä vain soittimen parissa. Vaikka auttamisen ja opastamisen ilosta tunnettu suosikkiope Jukka Enbuska onkin juuri jäämässä eläkkeelle, ovat muutkin opettajat varmasti innokkaita opastamaan sinua taitojesi kehittämisessä. Myös vertaisopetus on kova sana, eli kannattaa pyytää rohkeasti apua myös muilta opiskelijoilta. Lisäksi me milleniaalit tiedämme erittäin hyvin sen, että netistä löytyy kaikki. Kaikki.

Bändiharrastus sopii mainiosti opiskelun rinnalle ja keikkaelämää on hyvä harrastaa viikonloppuisin. Sinäkin voit päästä joskus vaikkapa teekkareita tanssittamaan niin kuin me JKT:n kanssa tuossa viime lauantaina.

Bändisoitto

Näissä samoissa tiloissa on ensimmäisiä kertoja treenanneet sellaiset tämän päivän stadionintäyttäjät kuin JKT, Nästä Muurola ja The Lapikas Band. Miksi et siis itse perustaisi bändiä? Musiikkiluokassa ja bänditilassa voit treenata kokonaisen bändin voimin, eikä omiakaan soittimia juuri tarvitse (suositeltavia ne kuitenkin on, jos soittohommat alkaa olla säännöllistä). Ja jos toiminta alkaa mennä niinkin vakavaksi, että keikalle pitäisi lähteä, voi yliopistolta hyvällä tuurilla irrota äänentoistolaitteistoa lainaan keikkareissun ajaksi! Tällöin kannattaa olla eritttttäin hyvissä väleissä opettajamme Vesa Tuiskun kanssa.

Näin taittuu soitto mm. Lapikkaan vuosijuhlilta tutulta Nästa Muurolalta!

Eikös vain olekin meillä mukavaa tuolla F-siiven kellarissa! Tunnen pelkästään tätä kirjoittaessa, kuinka pimeys poistuu kehostani ja musiikillinen euforia täyttää joka soluni! Miksi et siis liittyisi joukkoomme riemuisaan jo seuraavalla soittovuorolla?

Niko “Nikkelimarkka”

45/2018 – Kuukauteni psykopaattina

Lokakuun ehtoopuolella syystä tai toisesta tuli netissä vastaan Iltalehden uutinen vuodelta 2012, joka käsittelee somen ulkopuolelle jäämistä. Uutisessa mainitaan muun muassa, että hälytyskellojen tulee soida mikäli treffikumppani ei ole Facebookissa, ja että monet työpaikat suhtautuvat jo epäilevästi ihmisiin joita ei löydä somesta. Uutinen on jo 6 vuotta vanha, mutta mielestäni somen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut merkittävästi noista ajoista, joten sisältö on edelleen merkityksellistä.

Sain artikkelista pienoisen kiukunpuuskan, ja ryhdyin itse pohtimaan omaa esiintymistäni sosiaalisessa mediassa ja sen merkitystä elämääni. Facebookiin olen liittynyt jo kymmenisen vuotta sitten, Instagramiin ja Snapchatiin olen siirtynyt muutaman viime vuoden aikana. Ennen näitä IRC-Galleria oli kovin juttu ikinä, joten olen roikkunut erinäisissä sosiaalisissa medioissa jo varmaan lähes 15 vuotta.

Nykyään somettamiseni on lähinnä sitä, että tylsyyden estämiseksi selailen uusimmat meemut instasta ja vilkaisen kavereiden metkut snäpistä. Vaikka aikaa tuli vietettyä puhelimen ruutua tuijottaessa, niin itselleni tämä tuntui kuitenkin melko vähäiseltä, joten päätin viettää somettoman kuukauden tässä marraskuussa. Vedin puhelimeni maksimivirransäästötilaan, ja puhelimessani ei ole muuta somea käytössä kuin Whatsapp. Joitakin pakollisia asioita hoitaakseni soin itselleni vapauden käydä vilkaisemassa Facebook korkeintaan kerran päivässä.

Ainakaan minusta vielä ei tullut psykopaattia (johtuu myös siitä että profiilini ovat edelleen olemassa, vaikkakaan ei aktiivisia), mutta hulluimmaksi itseni tunnen iltaisin jos uni ei meinaa tulla silmään. Vanhasta tottumuksesta otan puhelimeni esiin, mutta päivän polttavien meemujen sijasta luen uutiset ainakin kolmeen kertaan ja ehkä vilkaisen joitain urheilusivustoja, nettiselain kun puhelimessa on vielä käytettävissä. Some on eittämättä muuttanut päivärutiinejani viimeisten vuosien aikana sen verran, että ajattelematta tulee puhelin otettua esille vaikka mitään nähtävää siellä ei olisikaan. En kuitenkaan ole kokenut jääneeni mistään paitsi, isomman kuvan asioista päinvastoin olen jopa paremmin perillä nyt kun en tuhlaa aikaani ruoka- ja matkakuvien selailuun tai YouTubeen. Oloni on jopa vapautunut, kun näin parin viikon jälkeen puhelimen läsnäololle on koko ajan vähenevissä määrin tarvetta.

Suosittelenkin kaikille pitämään hieman taukoa somesta. Huomattavasti vähemmän tulee ajateltavaa, ja sekin kohdistuu johonkin järkevämpään tekemiseen. Kouluhommia tulee hoidettua yllättävän hyvin, ja siivous auttaa myös tylsyyden lääkkeeksi. Harkitsen jo vakavasti luopuvani ainakin osittain somesta tämän kuukauden jälkeen. Noin niinkuin aikaisena joululahjana itselleni.

Peku

44/2018 – Olutblogi: Perinteikkäitä pintahiivaoluita pimeneviin syysiltoihin

Käsityöoluiden ystävä ja amatööri olutmaistelija perkaa panimotuotteita kirjottaen niistä selkeän ymmärrettävästi. Blogi on kurkistus oluiden moniulotteiseen maailmaan ja sopii erityisesti niille, jotka haluavat oppia maistelemaan mallasjuomia muutenkin kuin vain Pohjanmaan kautta.

 

Viime helmikuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa Lapikkaan tasting-ilta. Maistielimme kotimaisia pienpanimo-oluita progen säestyksellä seurapelejä pelaillen. Ensi vuonna tasting saa jatkoa ja voipi olla, että maisteluhetkiä tullaan näkemään hieman useammin kuin vain kerran vuodessa, ken tietääkään.

Näin tummenevaan syksyyn sopivan oivallisesti maultaan tummemmat ja voimakkaammat oluet. Ystäväni antoivat minulle syntymäpäivälahjaksi kaksi uutta tuttavuutta, jotka ovat nyt testissä.

 

Fuller’s Vintage Ale 2018 8,5% Englanti

Tyyliltään olut on English Strong Ale. Ale tarkoittaa pintahiivaolutta, jossa käymisprosessissa hiiva nousee pintaan. Vastaavasta pohjahiivaoluissa (lager) hiiva painuu astian pohjalle. Ale-oluilla on pitkä historia, joiden perinteitä vaalitaan. Englantilaistyyppiset alet ovat usean hedelmäisiä ja tummempia. Alkoholipitoisuus voi olla mieto tai hyvinkin vahva, kuten tässä tapauksessa.

Olut on väriltään punertavaa ja tuoksuu toffeiselle. Maku on sopivan makea ja pehmeä. Humalointi on raikkaan kevyt. Pitkästä kypsymisestä huolimatta tämä Britteinsaarilta tuotu kuluvan vuosikerran perinneale on varteenotettava vaihtoehto tottumattomallekin maistelijalle, eikä voimakkuus puske lävitse. Sopii nautittavaksi saunan jälkeen täysjyväpaahtoleivän ja keitettyjen kananmunien kanssa.

3,5/5

 

Pyynikin Bourbon barrel aged imperial stout 13% Suomi

Stout on hyvin tumma pintahiivaoluttyyppi. Oluen maltaat ovat paahteisia ja maultaan olut on hyvin voimakas. Imperial stout juurtaa juurensa keisarilliseen Venäjään, jonne juomaa englannista vietäessä oluesta piti tehdä hyvin vahvaa, jotta se säilyisi pitkän matkan aikana. Perusoluihin tottuneille on helpompaa aloittaa kevyemmistä stouteista.

Tamperelainen Imperial stout on tosiaan hyvin vahvaa, mutta makeaa. Tuoksu on siirappinen. Mausta löytyy suklaata ja kahvimaisuuttakin. Suutuntuma on vähän sellainen, että kyseessä voisi olla jokin muu alkoholityyppi, kuten likööri. Olut on parhaimpia maistamiani tyylinsä edustajia. Sopii hyvin päivän urheilusuoritusten jälkeen kotona nautittavaksi väli- tai iltapalaksi banaanin tai muun makean kera.

4,5/5

 

– Vili

 

Lisää tietoa oluttyypeistä

http://www.panimoliitto.fi/juomat/olut/oluttyypit/

43/2018 – Antin terveiset Japanista

Torstaina 25. lokakuuta vietimme yliopistollamme International Day:ta. Päivän ohjelmaan kuului muun muassa kansainvälinen tori, jossa pääsimme tutustumaan opiskelijoihin eri maista sekä maistelemaan makuja maailmalta.

Vaihtohaku Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin on nyt auki 15. marraskuuta asti.  Osoitteesta https://www.ulapland.fi/events/Hae-vaihtoon—Euroopan-ulkopuoliset-kohteet/38529/7eab70d0-287a-45d4-84bc-662496dc5e6e löydät tietoa kohteista ja hakemisesta.

Kansainvälisessä hengessä otimme yhteyden pallon toiselle puolelle Japaniin, jossa kolmannen vuoden lapikaslainen ja entinen kulttuurivastaava Antti on paraikaa vaihdossa. Kysyimme Antilla, mitä nousevan auringon maahan kuuluu.

Tervehdys Antti sinne Japaniin! Miten olet siellä viihtynyt ja mikä on ollut mieleenpainuvinta?

Moikka! Hyvin on mennyt ja olen nauttinut joka hetkestä täällä ollessa! Ehdottomasti parasta täällä on itse paikan lisäksi ollut porukka ja erilaiset klubiaktiviteetit, mitä kautta on päässyt paremmin tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskelijat ovat avoimia ja meininki kansainvälistä.  Etenkin klubitoiminnasta olen innostunut, koska sitä kautta olen löytänyt uuden harrastuksen ja kavereita.

IMG-20181028-WA0003

Millaista opiskelu siellä on?

Yliopisto jossa opiskelen, on Akita International University, mikä on nimensä mukaisesti kansainvälinen yliopisto. Kurssit täällä ovat englanniksi sekä kielitaito on hyvää. Professorit ovat todella osaavia.

Opiskelu on ollut täällä kiireistä, mutta ei ylitsepääsemättömän hankalaa. Paljon on kotitehtäviä, mutta vastapainoksi meillä on ollut kursseilla paljon reissuja paikallisympäristöön.

IMG-20181028-WA0009

Miksi juuri Japani?

Itse valitsin Japanin kohteeksi, koska olen aina halunnut reissata tähän maahan. Olen pitkään ollut kiinnostunut maan kulttuurista, ja nyt olen päässyt opiskelun lomassa toteuttamaan haaveitani samalla.

Terveisiä kaikille lapikaslaisille ja tsemppiä syksyn opintoihin! – Antti

IMG-20181028-WA0006

42/2018 Mies keittiössä osa 2 – Perhe tuli syömään

Anoppi saapui viikonloppuna kylään, joten tämän herran kotityömotivaatio sai suuren suuren sysäyksen. Pyykkäämisen ja imuroinnin lisäksi jopa luuttuaminen tuli koettua kuluvan viikon aikana, ja näin nohevana en olekaan ollut sitten soveltuvuuskokeiden.

Jotain ruokaa oli myös kehitettävä sunnuntaille, sillä myös allekirjoittaneen vanhemmat ilmoittivat halustaan tulla kyläilemään. Kaivoinkin muistojeni naftaliinista legendaarisen kuhareseptin, jota jo Mannerheim oli aikoinaan pitänyt suuressa arvossa. Alkuperäisessä ohjeessa kuhan kylkiäiseksi tulee herkkusienikastike, mutta huomasin kaupassa ihania syksyisiä kanttarelleja, joten tästä innostuin tuunaamaan ateriaa pikkuisen.

sibale.jpgsieni

 

 

 

 

 

 

 

Oiva kanttarellikastike muodostuu kanttarellin lisäksi sipulista, voista ja kermasta. Kuten herkästi voisi luulla, niin kanttarelleja ei suinkaan heti paisteta voissa vaan niiden annetaan olla paljaallaan kuumalla pannulla kunnes ne ovat kuivia. Vasta tässä vaiheessa lisätään sitten sipulit ja voi. Sitten kun siltä tuntuu niin mukaan paiskataan kerma ja annetaan sitten pöhistä siinä ja tekeytyä hyvän aikaa.

 

sienivoi

sienikerma.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuha on ainakin näin opiskelijabudjetilla melko harvinaista herkkua, mutta nyt päätin vähän repäistä ja sijoittaa kahteen fileeseen. Kala ei oikeastaan suolan lisäksi tarvitse kummempaa maustetta kuin suolaa, mutta itse lisäsin aivan ripauksen mustapippuria kyytipojaksi ja hyvähän siitäkin tuli. Maustamisen jälkeen pistin fileet vielä pienemmiksi siivuiksi ja paistoin öljyssä ja voissa pannulla.

 

kalapala.jpg

kalapannu.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Kalan ja kastikkeen kyytipojaksi tein vielä kotikutoisen perunamuusin uusien perunoiden puuttuessa ja tämä sopi kyllä tuohon erinomaisesti. Pataleipä minulla oli myös suunnitelmissa, mutta aika oli sen verran kortilla että kipaisin vain kaupasta jonku palasen vaaleaa leipää ja paiskasin pöytään.

Tänään herkuteltiin siis hieman hienommin, mutta pysykää kuulolla, sillä ensi kerralla saatte syksyn top 5-vinkit voin kirnuamiseen!

-Peku

kattaus.jpg

41/2018 Kestävä elämäntapa: neuvoja ekologiseen elämään

Merikin alkoi pienistä pisaroista

Miltä Maapallo näyttää tuhannen vuoden päästä? Jos tutkijoita kuuntelee, niin ei oikein hyvältä kovinkaan pian. Vastikään IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli antoi varoituksen: meillä on 12 vuotta aikaa estää ilmaston vaarallinen lämpeneminen.

Mitä tällä tarkoitetaan? Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt yhden celsiusasteen verran ihmisen vaikutuksesta esiteolliseen aikaan verrattuna. IPCC haluaa rajoittaa lämpenemisen korkeintaan 1,5 asteeseen mutta tämä vaatisi ‘nopeita, kauaskantoisia ja ennenkuulumattomia muutoksia yhteiskunnan kaikissa osissa”.

Tällä hetkellä osa varoittaa, että olemme matkalla kolmen celsiusasteen lämpenemiseen tällä vuosisadalla. Tuskin tarvitsee sanoa, että tämä olisi katastrofaalista ihmiskunnalle sekä ympäristölle.

Mitä me voimme tehdä tavallisina kansalaisina ja tulevina opettajina? Tulen tässä Lerpakkeen artikkelissa käymään läpi neuvoja ekologisempaan elämään.

  1. Suosi kausiruokaa: ruokahävikin vähentämisen ohella meidän olisi hyvä huomioida mistä ruokamme tulevat. Vaikka kasvisten ilmastokuorma on pienempi kuin lihan, mutta monesti unohdamme ottaa huomioon kausiruoan ostoksilla. Mutta mitä on kausiruoka? Sillä tarkoitetaan sellaisia raaka-aineita, jotka ovat juuri tällä hetkellä parhaimmillaan lähellämme. Tämä sisältää kasvisten lisäksi kalan ja riistan.

    Tästä painamalla pääset blogiin jonne on listattu koko vuoden kattava kausiruokakalenteri.

  2. Vähennä ostoksia: mieti ennen tuotteen ostoa tarvitsetko sitä. Kokeile 30-päivän sääntöä: kun mietit jonkin asian ostamista, odota 30-päivää ennen kuin teet päätöstä. Mieti myös voisitko ostaa tuotteesi käytettynä: Tori.fi on hyvä sivusto käytettyen tavaroiden ostoon ja myyntiin. Lisäksi paikalliset kirpputorit voivat olla oikeita aarreaittoja.
  3. Sammuta valot kun poistut huoneesta. Näinkin yksinkertainen teko on tehokas, kun toteutat sitä läpi elämän.
  4. Käytä uudelleen käytettäviä tavaroita kertakäyttöisten sijaan. Kantakaa ruokakaupan ostokset repuissa, laukuissa taikka kangaskasseissa kaupan muovikassien sijaan. Välttäkää kertakäyttömukien ja -astioiden käyttöä. On parempi investoida kerran hyvin kuin tuhlata vähän monesti.
  5. Estä roskapostin saapuminen: tutki voitko lopettaa turhien mainosten saapumisen esimerkiksi teippaamalla ‘ei roskapostia’ -pyynnön oveen tai postilaatikkoon.
  6. Kanna aina mukia mukanasi. Näin vältät kertakäyttömukien käytön.
  7. Mieti tulevia matkasuunnitelmia: tutki onko hotellisi ekologinen ja tuhoaako turismi matkakohteesi luontoa.

Koska me olemme tulevia opettajia, niin meidän on tärkeätä olla esimerkkejä oppilaille. Meidän tulisi luoda luokkaympäristö, jossa voimme opettaa näitä elämäntapoja ja tutkia niiden vaikutusta maailmaamme ilman, että se delegoidaan ympäristöopin osa-alueeksi. Vaikka lapset eivät välttämättä ole itse vielä vastuussa, niin me voimme istuttaa  heihin kestävän elämäntavan siemenen , joka puhkeaa kukkaan aikuisuudessa.

Jos sinulla on aikaa niin mittaa oma kulutuksesi, Ecological Footprint, klikkaamalla tätä linkkiä.

– Tume

40/2018 – SOOLin pj: “Sydämeni sykkii Lapille”

Lapikkaan hallituksen kulttuuri- ja fuksivastaava Niko Haataja ja SOOLin pj Aleksi Vehmassalo keskustelivat opiskelemisesta Rovaniemellä (yllä).

Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL ry) järjestökurssille Helsingin Pasilaan kerääntyi 6-7. lokakuuta 2018 eri alojen opeopiskelijoita ympäri Suomenmaata. Kurssin teemana oli opiskelijajärjestöjen syksy, jossa käytiin syväluotaavasti läpi ajankohtaisia teemoja, kuten hallituskauden loppuminen ja alumnitoiminta.

Tapasimme viikonlopun aikana SOOLin hallitusta. Puheenjohtaja Aleksi Vehmassalo (varhaiskasvatuksen opeopiskelija, Helsinki), varapuheenjohtaja Sanni Salmenoja (varhaiskasvatuksen opeopiskelija, Rauma) ja Lapikkaan hallituskummi Jenna Niemi (erkkaopeopiskelija, Jyväskylä) vastasivat Nikon ja minun polttaviin kysymyksiin.

Mitä opettajankoulutuksesta mielestäsi puuttuu tai pitäisi tuoda enemmän näkyvämmin esille?

DSC_4816
Vpj Sanni Salmenoja painottaa vuorovaikutustaitoja opettajankoulutuksessa

Aleksi Vehmassalo

– Nyt etenkin luokanopettajakoulutuksessa aivan ensimmäinen asia on resurssit. OECD:n selvityksen mukaan olemme yhä miljardin jäljessä peruskoulurahoituksessa muita pohjoismaita. Tähän haluamme puuttua eduskuntavaalien tavoitteissamme kampanjalla #arvostusresursseiksi. Tavoitteenamme on muuttaa puheissa toistuva arvostus konkreettiseksi pätäkäksi.

Opetuksen sisällöissä oppilaitosten hyvinvointiin liittyviä taitoja tulisi tuoda esille. Näitä ovat mm. turvallisuustaidot sekä kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäistytaidot. Teimme oman selvityksen opettajankoulutuksen työelämärelevanssista, joissa nämä nousivat keskeisiksi puutteiksi. Nyt lähdemme jalkauttamaan. Se ei auta, että istumme täällä kokouksissamme neljän seinän sisällä kabineteissa puhumassa, että voi voi kun on kurjaa. Sen sijaan lähdemme tapaamaan eri yliopistojen kasvatustieteellisten tiedekuntien ja opettajakoulutuslaitosten johtoa kertoen heillä, että hei teillä on puutteita koulutuksessanne.

Sanni Salmenoja

– Yleisesti ottaen koko Suomen opettajankoulutuksesta on todella monta asiaa, joita pitäisi olla lisää. Itse olen sitä mieltä, että moni ongelma kiteytyy suuresti vuorovaikutustaitoihin. Miten kohtaat toisen ihmisen? Miten keskustelet toisen ihmisen kanssa? Sensitiivinen kohtaaminen ratkaisisi hyvin monta ongelmaa esim. liittyen seksuaaliseen häirintään ja kiusaamineen.  Ajattelisin, että opettajan kuuluu olla vuorovaikutuksen ammattilainen. Mitä eväitä opettajalla on puolustaa omaa professiotaan, jos vuorovaikutustaidot eivät ole hiottu timantiksi?

Jenna Niemi

– Opettajankoulutuksessa on aika paljonkin puuttuvia asioita. Toisaalta näen opettajankoulutukseen niin, että sen ei pidäkään eikä se pysty sisältämään kaikkea. Opettajankoulutuksen tulee antaa taidot, joilla työelämässä toimitaan. Kentällä opitaan lisää. Käytännön elämän tietotaito opetuksessa saattaa olla vanhentunutta tai sitä ei ole ollenkaan. Siksipä yliopistojen pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä työelämän kanssa, kuten kehittää alumnitoimintaa.  Meiltä puuttuu myös erityisesti ohjausta, kuinka opeopiskelija pystyy ohjaamaan omaa oppimistaan. Opettajien tulisi enemmän sanoittaa sitä, mitä opiskellaan ja miksi. Opettajat voisivat kertoa enemmän mitä he ovat oppineet vuosien aikana. Tulo- ja palkkapoliittisiin asioihin kiinnitetään liian vähän huomiota.

Millä tavoin SOOL huomioi ja valvoo Rovaniemen opeopiskelijoiden etuja?

DSC_4838 (2)
Alueellista vaikuttamista! Aluetoimija Vili Peltomäki ja hallituskummi Jenna Niemi

Aleksi Vehmassalo

– Mietimme täällä toimistossa maamme eteläpäässä sitä, miten tavoitamme pohjoisen parhaiten. Meillä on Rovaniemellä aktiivinen aluetoimija, mutta haluamme itsekin lähteä käymään siellä. Meillä SOOLin ylimmällä johdolla on loppuvuoden suunnitelmana lähteä käymään Rovaniemellä marraskuussa tavoitteenamme tavata paikallaisia vaikuttajia. Haluamme tavata kaupungin johtoa, sivistystoimen johtoa ja etenkin LYY:tä. Tahdomme kuulla, miten voisimme vaikuttaa ja millaisia huolia ja murheita siellä on.

Vaikka itse olen syntyjäni helsinkiläinen, on minulla tunneside pohjoiseen. Isäni on Sodankylästä päin kotoisin ja sydämeni sykkii Lapille. Tsemppiä lapikaslaisille ja toivottavasti nähdään pian! En malta odottaa päästä tutustumaan teihin.

Sanni Salmenoja

– Aleksi kertoikin jo kiertueestamme. Meillä on alusta asti ollut vahva tahtotila käydä jok’ikisella opekoulutuspaikkakunnalla. Rovaniemi ja Oulu ovat nyt hyvin tärkeitä, koska SOOLin hallituksessa ei ole edustajaa näistä yksiköistä. Kannustan aktiivisia opiskelijoita sieltä Rovaniemeltä hakemaan mukaan hallitukseen. Ainejärjestötaustasta on apua, mutta se ei ole kaikki kaikessa. Kaikki tulevat täällä oppimaan. Aivan mahtava uusi yhteytemme pohjoiseen syntyi, kun Lapikkaan entinen pj Laura Hoisko haki mukaan tavoitteet opettajankoulutukselle -työryhmään.

Koulutuspoliittisesti Rovaniemellä olemme järjestämässä tapaamisia kaikkien niiden, joiden kanssa vain pystymme. Haluamme Lapikkaan mukaan. Parhaiten voimme tukea kopo-toimintaa antamalla mahdollisuuksia, joissa Lapikas on vaikuttamassa. Tapaamisissamme Rovaniemen vaikuttajien kanssa Lapikkaalla olisi upea mahdollisuus tulla mukaan.

Jenna Niemi

– Kaikista paras keino on päästä tapaamaan. KoPo-kummina tapasin Lapikkaan hallitusta syyskuussa. Toivon, että kevätkaudella on viimeistään uusi tapaaminen. Hallituksen on ensiarvoisen tärkeää tuntea paikkakunnan tilanne. Sydäntämme lämmittää aluetoiminta, joka on tiedonvälityksessä tärkeässä roolissa. Kummitapaamisissa käydään läpi opiskelijoiden kuulumisia ja se on minulle todella tärkeää, miten teillä menee. Pidämme kaikista opeopiskelijoistamme huolta samalla tavalla. Pidämme aina Rollon mielessä.

– Vili, päätoimittaja

39/2018 – Lapikas liikkuu!

Lapikashan tunnetaan paitsi erinomaisista opiskelijoistaan, niin myös hiukeasta urheilullisuudestaan! Etenkin Talvipäivillä viime vuosina kunnostautunut norsufutisjoukkue on niittänyt mainetta ja kunniaa. Myös täällä Rovaniemen kamaralla liikuntaa on harrastettu aktiivisesti muun muassa palloiluvuoron ja leikkimielisten turnausten muodossa.

Kuluneella viikolla oteltiinkin jo klassikoksi muodostuneessa pesäpallon hegemoniaottelussa Lastua vastaan. Tänä vuonna oli Lastun vuoro viedä nimiinsä KTK:n mestaruus. Viime lukukaudella erinäisiä keskinäisiä kamppailuja oteltiin pesäpallon lisäksi useassa liikuntalajissa, muun muassa pipolätkässä ja polttopallossa. Tällä viikolla Lapikas oli myös vetovastuussa LYY goes kulttuuri-tapahtumasarjassa ja sunnuntaina olimmekin jännittämässä RoPs:n ja SJK:n välistä Veikkausliigakoitosta.

Tänä syksynä Lapikas perusti myös facebookiin uuden ryhmän nimeltä Lapikkaan liikunta. Ryhmän tarkoituksena on paitsi jakaa tietoa Lapikkaan tai muiden ainejärjestöjen urheilutapahtumista, niin myös auttaa ryhmän jäseniä löytämään itselleen urheiluseuraa. Jos olet lenkkikaveria vailla tai haluat porukkaa hyviin höntsäpeleihin, niin ryhmässä saa vapaasti huudella! Jos siis et ole vielä liittynyt kyseiseen ryhmään niin tee se jo tänään! https://www.facebook.com/groups/305658393569517/?ref=br_rs

Lapikkaan palloiluvuoro on vielä kysymysmerkki tälle syksylle. Palloiluvuorolla olemme pelanneet useita eri lajeja ja aina osallistujien toiveita kunnioittaen. Omaa vuoroa on jo kyselty, mutta vastausta emme ole vielä saaneet. Vuoro yritetään tottakai hommata meille jälleen, ja informoimme välittömästi kun vuorot toivon mukaan alkavat pyörimään.

– Peku