29/2018 – Lapikkaan kesäkiertue osa 2: Pori

Aurinkoista viikonloppua sulle! Lämpimät terveiset myöskin Annille ja Pekalle sinne Rolloon, jota onkin aurinko hellinyt Lapin ollessa viimeviikolla lähes koko Euroopan kuumin kolkka! Helteeltä ei ole säästynyt myöskään eteläisempi Suomi ja toivotankin teidät kaikki tervetulleeksi kesäkiertueelle kuuman heinäkuun kuumimpaan kaupunkiin Poriin!

Yyteriä
Yyteri, Pori

Miten alkukesä lähti käyntiin?

– Kiitos hyvin! Toukokuun lopussa pääsin kesälaitumille rakkaaseen syntymäkaupunkiini Poriin, jossa pääsin nauttimaan ulkoilmasta piha- ja puutöiden parissa. Lomalla on tullut tehtyä muutamia mahtavia reissuja pitkin Suomenmaata. Rippileirin vetäjänä olin mukana viikon vaellusleirillä Kuusamossa. Festarikesän korkkasi Rockfest Hyvinkäällä. Kesäkuu huipentui ystävieni häihin, joissa sain kunnian toimia bestmanina.

Entä mitä suunnitelmia on ennen syksyä?

– Heinäkuun alkaessa aloitin työn urheilukentän hoitajana. Näin superviikolla koko valtakunta kääntää katseensa tänne länsirannikolle, jossa tapahtuu vaikka ja mitä. Kävin katselemassa asuntomessujen antia, kuuntelemassa Suomi Areenan keskusteluja ja fiilistelemässä Pori Jazzin meininkiä. Tänä kesänä olisi vielä töiden ohella tarkoitus mökkeillä, tehdä luontoretkiä ja käydä huikeilla Porispere-festivaaleilla.

Mitä odotuksia on ensi lukuvuodelta?

– Kolmas vuoteni Rollossa pärähtää syksyllä käyntiin. Kandia olen jo aloittanutkin ja saan sen kursittua kasaan ennen pitkää. Odotan Lapikkaan toinen toistaan mahtavia tapahtumia. Meillä on myös opiskelijayhteisössä paljon poikkitieteellistä meininkiä! Lerpakkeeseen on luvassa tapahtumaraportteja, haastatteluja sekä paljon uutta ja laadukasta sisältöä.

Mikä on paras kesäjuoma?

– Kesähelteillä ehdottomasti kylmä kokis. Terassilla ja etenkin saunan jälkeen maistuu hyvä artesaaniolut. Kesällä suosin raikkaita ja hedelmäisiä Indian pale aleita ja -lagereita.

Miten erotan metsäalvejuuren ja hiirenportaan toisistaan?

– Nämä kaksi saniaislajiketta muistuttavat kieltämättä hieman toisiaan! Kasviota kesällä kasatessa kannattaa kiinnittää huomiota lajien ruotiin. Metsäalvejuuren (Dryopteris carthusiana) ruoti on noin kasvin lavan mittainen, kun taas hiirenportaan (Athyrium filix-femina) ruoti on vain alle neljäsosa sen lavan pituudesta. Hiirenportaan lapa on myös muodoltaan vastapuikeampi.

Mikä joukkue voittaa ensikauden sm-liigamestaruuden?

– Vaikea ja mielenkiintoinen kysymys! Kolmen kärjessä runkosarjassa ovat varmaankin tutut Kärpät, IFK ja Tappara. Positiiviseksi yllättäjäksi ensikaudelle arvaan HPK:ta. Ässien sijoitus on vielä mysteeri, mutta joukkueella on paljon juniorivoimaa – varattiinhan juhannuksena Ässistä kolme hyökkääjää NHL:llään, joista korkeimpana suomalaisena numerolla kolme Jesperi Kotkaniemi. Jäämme odottelemaan syksyä ja alkavaa lätkäkautta.

Kesäterveisin, Lerpakkeen päätoimittaja Vili

 

Advertisements

28/2018 – Lapikkaan kesäkiertue osa 1: Rovaniemi

Kevään koittaessa useat lapikaslaiset karkasivat kesälaitumille ympäri Suomea, mutta kyllä tänne Pohjolaankin on jäänyt joitain asukkaita. Tänään kesäkiertuen oppaina toimii Lapikkaan surullisenkuuluisan sisäsiittoisuuden tuotos, Pekka ja Anni. Ei siis muuta kuin suoraan tunnelmiin!

Miten alkukesä lähti käyntiin?

Pekka: Kesähän lähti käyntiin viikon mittaisella pienellä kesälomalla! Pakattiin laukut ja lennettiin Kroatiaan rentoutumaan hirvittävän pitkän talven päätteeksi. Lomafiilis tipahti kyllä samantien alamaihin kunhan pääsin vilkaisemaan kesän työvuorolistoja ja loppukesä onkin sitten mennyt hieman erilaisissa merkeissä. Tosin näillä helteillä jopa menee välillä mieluusti töihin ilmastoinnin luokse.

Anni: Kesän lähestyessä fiilikset olivat mahtavat. En edes muista, milloin viimeksi olisi ollut tiedossa kesä ilman töitä! Mielessä pyöri lämpimät päivät istuskellen joen rannassa mansikoita syöden, rentoutumista hyvän kirjan kanssa ja siinä sivussa sellaisen pienen operaation, gradun, kirjoittamista. Noh, eihän se ihan suunnitelmien mukaan mennyt… Parin viikon sijaisuuksia päiväkodilla ja kesätyö vaateliikkeessä on pitänyt melko kiireisenä kuluneen kesän. Mites se gradu sitten? Gradu odottelee vielä tiedoston avaamista, mutta onhan tässä vielä kesää jäljellä. Onneksi alkukesän Kroatian reissun lämpö lämmitti mieltä kun Rovaniemen kesä ei antanut parastaan.

Mitä suunnitelmia ennen syksyä?

Pekka: Jostain pitäisi saada vielä se kauan kaivattu rusketus jota lähdettiin Kroatiasta hakemaan, töitä tosin riittää niin jännittyneenä odotan kuinka käy. Onneksi JKT:n poikien kanssa meidän syksy alkaa jo heinäkuun lopulla, niin sen myötä pienoista musisointia ja kavereiden tapaamista. Uutta penaalia ja koulureppua lähdetään hakemaan viimeistään elokuun puolessa välissä.

Anni: Mitäpä kesä olisikaan ilman kesäopintoja? Ennen syksyä pitäisi siis pyyhkiä pölyt läppäristä ja suorittaa muutama kesäkurssi. Niin ja se gradu. Valmistua pitäisi ensi keväänä, joten pikkuhiljaa muutamaa hikipisaraa alkaa puskemaan ohimolle. Elokuun alussa odottelee vielä onneksi kunnon rentoutumisloma, kun otan tuon meidän ihanan PJ-Emman kainaloon ja lähemmä Kosin lämpöön!

Mitä odotuksia ensi lukuvuodelta?

Pekka: Kandin paperit pitäisi syksyllä saada ulos ja rykäistä äidinkielen sivuaine pakettiin. Tottakai innolla odotan millaisia uusia naamoja porukkaan tulee mukaan ja mahtavaahan se on nähdä myös vanhempia kavereita. Kuitenkin top3 odotukset ensi vuodelle voidaan listata seuraavasti:

  1. JKT:n areenakiertue
  2. Pönttäriviinit
  3. Talvipäivät 2019

Anni: Kuten aiemmin tuli jo esille, mulla alkais opintojen viimeinen vuosi, hurjaa! Syksyllä viimeinen harjoittelu, gradun tekeminen loppuun ja viimeiset kuukaudet hallituksessa, unohtamatta häämöttävää viimeistä (ainakin toivottavasti…) vappua opiskelijana. Päässä soi muuten nyt Nylon Beatin Viimeinen, kappas. Mullahan on jo kolmas hallituskausi menossa, joten pikkujouluissa saatan yhden tai kaksi kyyneltä tirauttaa hallitushommien loppumisen takia, melko tiiviisti kun näitä hommia on tullut tehtyä. Hallopedin hommat jatkuu sitten kevääseen saakka, joten järjestöhommissa pyörin ihan loppuun saakka. Eniten odotan kaikkia mahtavia tapahtumia! Pönttärit, Lapikkaan pikkujoulut, Talvipäivät Raumalla, School’s outit, Vappu, ja kaikki näiden väliltä.

Kesäterkuin, Lapikkaan hallituksen pariskuntakiintiöläiset Anni ja Pekka

 

Ps. Tuleville fukseille tiedoksi, meidän ainejärjestön piirissä on tapana että siellä vähän sattuu ja tapahtuu, joten olkaahan tarkkana – tuutorit eivät aina välttämättä lähesty  puhtaat jauhot pussissaan t.pekka_fuksi2015&anni_tuutori2015

20180715_202816.jpg

 

27/2018 – Onnea valitut!

Lämpimät onnitteluni opiskelupaikasta ja tervetuloa Rolloon! Edessäsi on elämäsi yksi hienoimmista syksyistä, kun ainutkertainen Lapikkaan fuksivuotesi pärähtää käyntiin elokuun lopulla. Edessäsi on myös juuri nyt todennäköisesti elämäsi ensimmäinen Lerpakkeen juttu. Lerpake on ainejärjestömme Lapikkaan blogimuotoinen viikoittain ilmestyvä lehti ja minä olen sen päätoimittaja Vili, terve!

Olet tehnyt loistavan valinnan hakiessasi Rovaniemelle. Nyt mielesi on varmasti täynnä askarruttavia kyssäreitä. Olet kuitenkin oikeassa paikassa! Lapikkaan iloiset ja auttavaiset tuutorit ovat juuri sinua varten ja tavoitat heidät parhaiten lärvikirjasta fuksiryhmästä ja suoraan yksityisviestillä. Näiltä Lapikkaan verkkosivuilta löydät noin kaikkiin kysymyksiisi vastauksen “Fuksille” välilehdeltä koskien opiskelijaelämää. Jos jotain jää mielesi päälle, niin ota rohkeasti yhteyttä tuutoreihin ja hallituslaisiin!

Lerpake ilmestyy viikoittain aina loppuviikosta. Minun lisäkseni tähtitoimittajat Peku ja Tume kirjoittelevat tänne juttuja. Meihin ja muihin hallituslaisiin pääset tutustumaan mm. Instagramissa (https://www.instagram.com/lapikasry/?hl=fi) ja tämän kesän aikana ensiviikolla alkavassa juttusarjassa “Lerpakkeen kesäkiertue“. Sarjan aloittavat Anni ja Pekka Rovaniemeltä!

Mukavaa alkanutta heinäkuuta – Vili, päätoimittaja, 3.vk LuKa-luokanopettajaopiskelija

22/2018 Lerpake jää kesätauolle

Hellurei lapikaslaiset! Kesäkuun on koittanut. Meidän opiskelijoiden kesään kuuluu usein puurtamista kesätöiden parissa, kesäopintojen pakertamista ja ihan silkkaa lomailua. Myös Lerpakkeen toimitus siirtyy ennalta mainittujen aktiviteettien myötä kesätauolle seuraavan neljän viikon ajaksi.

Toimitus palaa eetteriin heinäkuussa viikolla 27. Silloin on luvassa kesäjuttusarja, jossa seurataan hallituslaisten kuulumisia ympäri Suomen suvea. Uusille valituille opiskelijoille eli tuttavammin fukseille on tulossa hyödyllistä tietoa ja vinkkejä yliopisto-opintojen alkuun.

Lyhyen informaatiopitoisen jutun lopuksi käytän hävyttömästi tilaisuuden hyväkseni mainostaa syntymäkaupunkiani. Tässä on tulevan heinäkuun paras menovinkki opiskelijoille, jotka liikutte silloin Satakunnan suunnalla; Suomi Areenalta löytyy mielenkiintoista yhteiskunnallista kuultavaa jokaiselle, Pori Jazz -festivaalin ohjelmistoon kuuluu runsaasti ilmaista livemusiikkia ja Yyterin hiekkarannat tarjoavat elämyksellistä meininkiä heinäkuun helteillä. Tul sääki Porii!

– Vili, päätoimittaja

21/2018 Lapikkaan vuosikatsaus

Aijai, allekirjoittaneelle koitti kesäloma. Nyt onkin hetki hieman pysähtyä ja muistella kulunutta vuotta. Vuosi oli jälleen kerran aivan mahtava, ja oli huikeaa saada tutustua uusiin lapikaslaisiin ja saada uutta verta taloon.

Eletään elokuun loppua 2017 ja yliopiston edessä kuhisee. Uudet fuksit ovat saapuneet tänne Pohjolaan. Syksy on tunnetusti vauhdikasta aikaa sekä uusille, että vanhoille opiskelijoille ja Lapikkaan syksy lähti jälleen vauhdikkaasti käyntiin perinteisesti Pönttäreiden merkeissä. Pönttärit ovat monesti juuri se ensimmäinen tapahtuma, jossa uudet, innokkaat tulokkaat tapaavat jo hieman urautuneempaa opiskelijakuntaa. Itse viinit olivat tänäkin vuonna täysin 5/5. Itse syksy eteni tästä vauhdikkaasti eteenpäin fuksiaisten, fuksisitsien ja pesäpalloilun merkeissä.

Syksyn taittuessa talveen pidettiin rakkaan ainejärjestömme vuosijuhlat. Marraskuisena iltana kansa kokoontui Valdemariin juhlistamaan jo huimaa 42-vuotiasta ainejärjestöä, joka on siis koko yliopiston vanhin, jopa vanhempi kuin itse Lapin yliopisto. Vuosijuhlissa olikin jälleen kerran aivan mahtava ja arvokas tunnelma! Erityisesti pitää vielä kiittää Valdemarin henkilökuntaa, kaikkia kutsuvieraita, sekä tietenkin kaikkia ihania lapikaslaisia jotka osallistuivat tähän yhteiseen juhlaan.

Lapikkaan uusi hallitus valittiin vain pari viikkoa vuosijuhlista Lapikkaan pikkujouluissa. Uusi hallitus alkoikin heti hommiin, ja joululomien jälkeen alkoi armoton valmistautuminen ja hypetys Talvipäiviä kohti. Fuksien saatua haalarinsa pidimme vielä helmikuun puolella TP-etkot, jossa villeimmät tornarit ja TP-tarinat soljuivat keskustelun lomassa sinne tänne. Itse tapahtumaan lähdimme 23.2. kukonlaulun aikaan, ja Talvipäivistä kerrottakoon, että se mitä Talvipäivillä tapahtuu, kuulet kaverilta TP-etkoilla.

Kevät rullasi meillä mallikkaasti eteenpäin, joskin ymmärrettävästi osa joutui havahtumaan vielä tähän meidän todelliseen päämäärään; tässähän pitäisi opiskella. Hampaat irvessä kaivettiin niitä viimeisiä opintopisteitä, kurssipäiväkirjoja, portfolioita ja korvaavia tehtäviä kahden vuoden takaa, mutta silti muistettiin välillä myös pitää hauskaa. Keväällä oli jälleen lukuisia yhteisiä hetkiä, ja myös poikkitieteellisiä tapahtumia, kuten pääsiäissitsit Jalojen Villien kanssa. Kymmenpäiväinen vappu oli taas kyllä täysin omaa luokkaansa ja sielläkin oli mahtavaa nähdä Lapikkaalta kovaa osallistumista kaikenlaisissa tapahtumissa, sekä etenkin itse vappuparaatissa.

Tähän tekstiin on mahdotonta kirjoittaa kaikesta mitä teimme ja koimme tänä vuonna, sillä tekemistä ja tapahtumia oli aivan mahdottomasti. Muistimme myös kuitenkin säännöllisesti huoltaa kehoamme erilaisilla urheilutapahtumilla, kuten vuoden aikana pyörineen Lastukkaan palloilun merkeissä, KTK-Kuninkuuscup Lastua vastaan, korkeakoulujen urheiluturnaukset, sekä aivan vaan kavereiden kanssa pelaillessa ja höntsäillessä. Myös laavuilua tuli järjestettyä sekä rentoa yhdessäoloa lautapelien merkeissä.

Lopuksi tahdon toivottaa jokaiselle oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää. Nähdään taas viimeistään syksyllä uusien lapikasmaisten seikkailujen merkeissä!

– Peku

18/2018 – Vapun jälkeinen pikaraportti

Lauantaina 5.5 – Morjens! Se on itse päätoimittaja taas täällä ja jälleen reissun päällä. Olympiavapusta selvittiin kunnialla ja allekirjoittanut onkin lähtenyt samalla urheilullisella flowlla pelireissulle pääkaupunkiin. Lauantaiaamuna kahdeksalta Helsingin keskusta oli hiljainen ja autio. Parin tunnin kuluttua liikkeiden auettua ihmisiä onkin jo liikkeellä. Löysin mukavan kuppilan, jossa teekupposen äärellä voin avata läppärini. Ikuisena optimistina otin mukaan mahdollisuuden rästiin jääneiden tehtävien kirjoittamiseen. Akku tosin loppuu melko pian. Pari tuntia on kulunut musiikkia kuunnellessa uutisia lukien. Onkohan jossain pistorasiaa lähellä?

Kesä lähestyy (kyllä! ensiviikolle luvattu makiaa keliä Rolloonkin) ja yliopisto alkaa tyhjetä pikkuhiljaa opiskelijoista. Luokanopettajaopiskelijat ovat yleensä viimeisten joukossa paikan päällä kurssien jatkuessa vielä toukokuun loppuun. Lapikkaan tapahtumia on siis vielä tulossa, kuten legendaariset School’s Out-bileet ja kahvihetki. Jostain kuulin, että kahvihetkelle olisi taas tulossa mahtava arvonta! Muista siis pysyä taajuudella.

Ensiviikolla te lukijat pääsette tutustumaan Lapikkaan uusiin tuutoreihin. Tämän jälkeen luvassa on muun muassa läpileikkaus Lapikkaan lukuvuoteen -17-18 kuvien ja muistojen kera. Kesäksi on tiedossa jotain uutta ja ihmeellistä, mutta eipä paljasteta sitä vielä tässä vaiheessa. Meikäläinen lähtee nyt dallaamaan kohti hotellia. Oikein samettisen pehmeää viikonloppua jokaiselle!

– Vili

17/2018 – Lapikkaan simailut

Tänä vappuna maanantai on viikon paras päivä. Lapikas kokoontuu ainejärjestötiloihin nautiskelemaan suhteellisen hyvästä seurasta ja suorastaan eeppisestä simasta perinteisten vappuaaton simailujen merkeissä.

Itse simailun historia on yhtä sakea kuin tarjolla oleva juoma. Simailuja ollaan tiettävästi vietetty ensimmäisen kerran 30.4.1715, kun Rovaniemeä hallitsi maanpaossa elävä Kittilän ruhtinaskunnan perillinen Sim Aesten II. Simin valtakausi oli kaikessa mahtavuudessaan eeppinen ja jonka kesteistä kumpuaa suurin osa Suomen Lapissa vietettävistä juhlatraditioista, kuten nauraminen, beer pong ja humalahakuinen alkoholin nauttiminen. Väitetäänpä itse Saunan syntyneen eräiden Simin juhlien jälkimainingeissa vieraiden valitellessa ulkona myrskyäviä pakkasia.

Mutta tuona kohtalokkaana päivänä Sim Aestenin hovissa vallitsi aamun valjetessa syvä hiljaisuus. Simillä ei ollut syytä juhlaan tuona kauniina keväisenä aamuna ja koko valtakunta suri kuivaa suuta ja mietti päänsä puhki mille voitaisiin kohottaa malja, mutta koko Etelä-Lapin juomavarastot olivat heikot, olihan Sim juuri juhlinut hiustenleikkuun vuosipäivää läpi maaliskuun. Yhtäkkiä rauhan ja murheen murtaa julma pamaus ja salin ovet suorastaan lentävät auki. Sisään astuu merkillinen mies, joka tottelee nimeä Kecks Ijäs. Kecks Ijäs oli mahtava keksijä joka matkasi Aestenin hoviin kaukaa Kolarin erämailta mukanaan pullo jotain kovin oudon näköistä juomaa. Kylän suurin ja mahtavin näädän pyydystäjä, Arto väitti juomaa kiljuksi sillä silmäyksellä mutta ei, tästä ei ollut Kecks Ijäksen mukaan alkuunkaan kyse.

Kecks kiersi korkin auki ja ojensi seremoniallisesti maljan Simille. Sim ei tunnetusti arkaillut minkään juoman suhteen ja kumosi maljan sillä silmäyksellä juomaa huutavaan kehoonsa. Mikä ihmeellinen, fantastinen maku sieltä löytyikään! Sim kumosi välittömästi toisen kupillisen tätä eliksiiriä ja otti Kecks Ijäksen hoviinsa keksijäksi. Juoma nimettiin Sim Aesten II:n mukaan simaksi ja julistettiin liikekannallepano siman maksimaalisen tuotannon saavuttamiseksi. Tuona päivänä Kolari ja Kittilä löysivät toisensa, mutta kuten kaikki muistavat, rauhaa kesti vain vuoteen 1763, jolloin suuret Korpisodat melkein tuhosivat molemmat kunnat.

Tuona iltana sima virtasi janoisten huulilla, vappu ei loppunut, eikä kukaan muistanut aamulla mikä se maku lopulta oli mikä sai ihmisen eläimellisen juhlinnan valtaan. Juhlien pikkutunneilla tapahtui myös suurenmoisia asioita, Kecks keksi sipsin ja rynnäkkökiväärin, sekä ensimmäinen dokumentoitu yritys hybridimoottorin valmistamisesta näki päivänvalonsa.

Tuota iltaa Lapikas muistelee edelleen suurella hartaudella joka vuosi 30.4. Myös resepti on tismalleen sama kuin Kecks Ijäksen alkuperäinen satsi joka lumosi paitsi Sim Aesten II:n, niin myös koko Rovaniemen.

15/2018 – Raportti ravintolavaunusta – SOOLin liittokokous 2018

”Seuraava Hämeenlinna, nästa Tavastehus”. Reissumies on taas tien päällä tai tässä tapauksessa valtion rautateiden. Tänä viikonloppuna 14. – 15. huhtikuuta pidettiin Helsingin Pasilassa Suomen opettajaksi opiskelevien liiton eli SOOLin liittokokous. Kokous alkoi lauantaiaamulla kello kymmenen jälkeen ja loppui sunnuntai-iltapäivällä iltapäiväkolmelta. Saattaa kuulostaa melko pitkältä. Toki kokouksessa pidettiin hyvin taukoja aterioinnin ja yön ajaksi, mutta viikonloppuun mahtui monta erittäin tärkeää keskustelua sekä päätöstä.

Olin edustamassa Lapikasta liittokokouksessa, jossa hyväksyttiin mm. SOOLin strategia ja toimintasuunnitelma. Lauantaina edustajat jakautuivat työryhmiin. Niissä käytiin tiuhaa keskustelua ja tehtiin esityksiä. Sunnuntaina päätökset hyväksyttiin ja tarvittaessa äänestettiin. Itselläni oli käytössä kuusi ääntä. Äänimäärä määräytyi jäsenjärjestössä olevien SOOLin jäsenten määrän mukaan. Jokaista alkavaa 50:ntä jäsentä kohden oli yksi ääni. Lapikkaassa on tällä hetkellä 275 soolilaista, mikä on hieno määrä! Sunnuntain jännittävimmät hetket koettiin päätettäessä Liitolle uutta hallitusta kaudelle-18-19. Käy katsomassa ensikaudelle valittu kokoonpano osoitteesta https://www.sool.fi/uutiset/aleksi-vehmassalo-valittiin-soolin-puheenjohtajaksi/.

DSC_4090

Viikonloppu Pasilassa oli mukava ja aurinkoinen. Kokous soljui hyvin eteenpäin ja tehokkaan työskentelyn ansioista pääsimme lopettamaan istunnot hyvissä ajoin. Lunta Helsingissä ei ollut enää kuin muutama hassu pikkukinos kerrostalojen varjoissa. Huomiselle Rolloonkin on luvattu toistakymmentä astetta, aii että. Kevät tulee kohisten ja toivottavasti saamme Lappiin hyvät vappusäät. Kappas, nyt saavuimmekin jo Tampereelle. Hämptönistä Manseen on matka-aikaa siis kolme varttia, joten ajatus taisi harhailla välillä tätä kirjoittaessa jonnekin. Ravintolavaunussa kuuluu hyväntuulinen puheensorina kellon ollessa iltakymmenen. Yöjunan pysähdykset ovat pitkiä. Katselen öistä Tamperetta mitä ikkunoista nyt näkyy juoden olueni loppuun. Pian palaan makuuhyttiini ja pistän pötkölleni. Ainakin allekirjoittaneelle uni saapuu yöjunassa yllättävän nopeasti.

Kannattaa käydä vilkaisemassa myös liittokokouksen julkilausuma (https://www.sool.fi/vaikuttaminen/kannanotot/liittokokous-opettaja-on-tulevaisuuden-tekija/). Sitä suoraan lainaten ”me rakennamme suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa”. Muistakaa kuinka hienoon ja arvokkaaseen ammattiin opiskelette!

–  Vili, päätoimittaja