37/2018 – Peli alkaa!: tunnelmia Fuksiaisista

Tummia pilviä kerääntyi Rovaniemen yläpuolelle. Huimanhuikeaa rastikilpailupäivää uhkasi vesisade, mutta fuksimme olivat varautuneet hyvin; sadeviitat ja lämmin yhteishenki aseinaan viettivät Lapikkaan uudet fuksit iloiset ja mieleenpainuvat fuksiaiset.

Fuksiaiset ovat sinänsä hyvin mielenkiintoinen aihe kirjoittaa. Mielenkiintoa tuo haastavuus, joka juontaa tapahtuma salamyhkäisyydestä. Miten voisin hauskasti kertoa tapahtumasta paljastamatta sen sisältöä? Kyseessä on vauhdikas rastikilpailu läpi Rovaniemen keskustan, jossa mitataan joukkueiden pettämättömän yhteispelin lisäksi toinen toistaan omaperäisimmissä tehtävissä visuaalis-spatiaalista hahmotuskykyä, matemaattis-loogista ongelmanratkaisua, lingvististä taitoa sekä musiikillista ja liikunnallista älykkyyttä. Klassikkorastit toimivat vuodesta toiseen ja on hauska seurata, miten samat hauskuudet naurattavat yhä uudelleen ja uudelleen.

Itse muistan, kuin omissa fuksiaisissani oli huippukivaa. Tämän jälkeen olen pitänyt kahdesti rastia suurin piirtein samalla sisällöllä ja täytyy kyllä sanoa, että rastin pöydän toisella puolella on miltei yhtä hauskaa kuin suorittajana. Iloiset ihmiset ja yhteen hitsautuneet ryhmät pistävät hymyn huulille. Lainaan itseäni viimevuoden jutusta, sillä (olen laiska) sama päti myös nyt ja tulevaisuudessakin: – Fuksiaisissa pääsee tutustumaan uusiin naamoihin, oppii tuntemaan Rovaniemeä vähän paremmin sekä saa hassutella sydämensä kyllyydestä. On mieltä lämmittävää nähdä, miten uudet opiskelijat lähtevät mukaan ja uskaltavat vielä heittäytyäkin.

Teemaksi tuutorit olivat valinneet pelit ja illan aikana näimme upeita asuja genrestä toiseen. Itse olin itse kuningas. Löytyyhän kunkku muun muassa shakista sekä pelikorteistakin. Pitämälläni Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL ry) rastilla huumori kukki ja samoja juttuja pääsee kuulemaan hyvin todennäköisesti ensivuonnakin tai ainakin varmasti Talvipäivien linja-automatkalla. Kasku metsurista naurattaa vielä tätä kirjoittaessanikin, joten sen kuulette vielä takuulla monta kertaa.

Kaiken kaikkiaan haluaan nostaa hattua fukseille, jotka tekivät näistäkin fuksiaisista ikimuistoiset sadesäästä huolimatta. Pitäkää sama mahtava meininki!

 

– Vili, päätoimittaja, kuningas

Advertisements

35/2018 – Fuksiviikko fuksien kertomana

Ai että! Ensimmäinen fuksiviikko on ehdottomasti opiskeluajan yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista. No luonnollisestihan se sisältää ensimmäiset muistot kaikkine ensivaikutelmineen ja yllätyksineen. Ne naamat tulevat tutuiksi, joiden kanssa onkin jo kohta viettänyt monen monta hauskaa hetkeä ja vuotta Rovaniemellä. Kaikki on uutta ja jännittävää; miten WebOodi nyt taas toimikaan ja missä on luentosali 11?

Ainejärjestömme mahtavat tuutorit ottivat uudet fuksit lämpimästi vastaan järjestämällä aktiivisesti tapahtumia ja ohjelmaa ensimmäisten päivien ratoksi. Meininki sen kuin jatkuu ja pitkin syksyä on tulossa fuksiaiset, fuksisitsit ja monta muuta häppeninkiä. Tiistaina järjestettiin perinteiset Lapikkaan kotiapprot, jossa fuksit pääsivät kurkistamaan tuutorien, hallituslaisten ja muiden lapikaslaisten huusholleihin. Myös allekirjoittaneen luona pääsivät fuksit kisailemaan aineenhallintaa ja didaktisia taitoja testaavien haasteiden parissa. Viimeisenä tehtävänään ryhmä sai osallistua Lerpakkeen sisällöntuottamiseen kertomalla itse ensimmäisestä fuksiviikostaan. Olihan paikalla myös päätoimittajan lisäksi tähtitoimittajamme Tume, joten rasti oli omiaan jutun kirjoittamiseen. Se ryhmä, joka kirjoittaisi omaperäisimmin, hauskimmin ja yksityiskohtaisimmin saisi juttunsa suoraan Lerpakkeeseen. Teksteissä kerrottiin ensimmäisen viikon olleen hauska ja tapahtumantäyteinen aktiivisten tuutorien ansiosta. Tässä on muutamia otteita ryhmien fiiliksistä ensimmäiseltä fuksiviikolta:

Infon määrää päiviteltiin

– Infoa tuli kuin vettä ämpäristä kaataen ja sille ei ollut tulla loppua.

Väki tuli tapahtumien myötä tutuksi

– Tutustuimme toisiimme hauskojen leikkien ja pelien, Amazing Racen, baarikierroksen, fuksibingon sekä kotiapprojen avulla. Homma rokkaa!

Yhteishenki on ollut korkealla

– Naamayliannostuksesta ja informaatioylikuorituksesta huolimatta fuksipallerot ovat olleet mahtava jengi, joiden kanssa on ollut mahtava viettää yhteistä aikaa.

 

Kirjoitusskaban voiton vei ryhmä nimeltä Hattivatit. Tässä heidän upea runonsa:

Fuksiviikko ensimmäinen, takana kalja jos toinen,

kaikki hauskat ihmiset ja illanvietot iloiset.

Tulevaisuus jännittää, mutta pelkoa ei häivääkään.

Fiilikset kovin leppoisat ja ystävät niin eloisat.

Ruoka maittaa koululla ja krapula haittaa kotona.

 

Nähdään Pönttäreissä! – Vili, päätoimittaja

34/2018 – Tervetuloa fuksit!

Lapikkaan kesäkiertue saatiin toissaviikolla päätökseen ja iso kiitos kaikille oppaillemme läpi helteisen Suomenmaan. Tällä viikolla yliopistomme uudet ekaluokkalaiset ovat saapuneet Rolloon aloittamaan ainutkertaista fuksisyksyään Lapikkaassa. Lämpimästi tervetuloa!

Allekirjoittaneen loppukesä on ollut vilkas. Viimeviikolla rakensin muun muassa peltikattoa ja pakkasin kamppeeni Rovaniemelle paluuta varten. Kuluvan viikon tiistaista perjantaihin olin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa melomassa ja vaeltamassa henkeäsalpaavissa maisemissa. Nyt hyppään takaisin toimittajan saappaisiin ja Lerpake jatkaa pureutumistaan opiskelijaelämän ajankohtaisimpiin aiheisiin.

Fuksin ensimmäiset viikot ovat yhtä hulinaa. Tässä on pieni koonti tulevista tapahtumista syyskuussa, joihin kannattaa ehdottomasti tulla messiin!

Fuksimessut – Yliopiston pääaulassa 31.8.

Täällä pääset hyvin tutustumaan Rovaniemen opiskelijajärjestöihin ja hankkimaan toinen toistaan upeampia haalarimerkkejä.

Pönttärit –  AJ-tilat 3.9

Lapikkaan legendaarinen tapahtuma, jossa uudet ja vanhat opiskelijat pääsevät tutustumaan sekä maistelemaan maukkaita kotiviinejä.

Fuksiaiset – Keskustassa 12.9

Fuksisyksyn ehdoton kohokohta; vauhdikas rastikilpailu, upeita asuja ja mahtavaa meininkiä!

Lapikkaan fuksisitsit

Mitkä on sitsit? https://lapikasblog.wordpress.com/vapaa-aika/sitsiohjeet/ Tietoa tästä myöhemmin.

Kattavampi koonti https://www.facebook.com/events/210300839836154/

Lisää tapahtumia löydät osoitteesta  http://lyy.fi/opiskelijalle/ajankohtaista/tapahtumat/

Pysy taajuudella!

– Vili, päätoimittaja

 

27/2018 – Onnea valitut!

Lämpimät onnitteluni opiskelupaikasta ja tervetuloa Rolloon! Edessäsi on elämäsi yksi hienoimmista syksyistä, kun ainutkertainen Lapikkaan fuksivuotesi pärähtää käyntiin elokuun lopulla. Edessäsi on myös juuri nyt todennäköisesti elämäsi ensimmäinen Lerpakkeen juttu. Lerpake on ainejärjestömme Lapikkaan blogimuotoinen viikoittain ilmestyvä lehti ja minä olen sen päätoimittaja Vili, terve!

Olet tehnyt loistavan valinnan hakiessasi Rovaniemelle. Nyt mielesi on varmasti täynnä askarruttavia kyssäreitä. Olet kuitenkin oikeassa paikassa! Lapikkaan iloiset ja auttavaiset tuutorit ovat juuri sinua varten ja tavoitat heidät parhaiten lärvikirjasta fuksiryhmästä ja suoraan yksityisviestillä. Näiltä Lapikkaan verkkosivuilta löydät noin kaikkiin kysymyksiisi vastauksen “Fuksille” välilehdeltä koskien opiskelijaelämää. Jos jotain jää mielesi päälle, niin ota rohkeasti yhteyttä tuutoreihin ja hallituslaisiin!

Lerpake ilmestyy viikoittain aina loppuviikosta. Minun lisäkseni tähtitoimittajat Peku ja Tume kirjoittelevat tänne juttuja. Meihin ja muihin hallituslaisiin pääset tutustumaan mm. Instagramissa (https://www.instagram.com/lapikasry/?hl=fi) ja tämän kesän aikana ensiviikolla alkavassa juttusarjassa “Lerpakkeen kesäkiertue“. Sarjan aloittavat Anni ja Pekka Rovaniemeltä!

Mukavaa alkanutta heinäkuuta – Vili, päätoimittaja, 3.vk LuKa-luokanopettajaopiskelija

Kanavasurffailua läpi Rovaniemen – muistoja Lapikkaan fuksiaisista 6.9.-17

”Great players light up the stadium!” Lapikkaan kekseliäät fuksit sytyttivät loistavan meiningin Rollon iltaan hauskoilla asuillaan ja hyvillä tiimipelaajien taidoillaan. Tänä vuonna teemaksi oli valittu ”televisiosta tuttu”. Saimme nähdä kotimaisten ja ulkomaisten sarjojen, lastenohjelmien, urheiluruudun, illan elokuvien, musikaalien, mainosten, uutisten sekä muiden ohjelmien tuttuja hahmoja. Hienoja asuja oli niin paljon, että niiden kaikkien kertomiseen ei riittäisi allekirjoittaneen palstatila.

Perinteiden mukaisesti ryhmät seikkailivat Rollon yössä rastilta rastille suorittaen toinen toistaan omaperäisempiä tehtäviä. Haasteissa tarvittiin visuaalis-spatiaalista hahmotuskykyä, matemaattis-loogista ongelmanratkaisua, lingvististä taitoa, musiikillista ja liikunnallista älykkyyttä, mutta ennen kaikkea vuorovaikutustaitoja sekä yhteen hiileen puhaltamista. Ryhmät suoriutuivat koitoksista oivallisesti kisan ollessa äärimmäisen tiukka.

Paljastamatta liikaa fuksiaisten salaisuuksia tuleville lapikaslaisille minä toimin itse Don Tamin roolissa haastaen fukseja rokkibaari Grandessa. Esitykset olivat vertaansa vailla saaden koutsin jopa pärskähtämään hilpeään nauruun. Vastavuoroksi esittelin fukseille korttitaikurin taitojani ja oi niitä ihmetteleviä ilmeitä. Aivan yllätyksesi vaihtareiden ryhmä näytti meille myös korttitempun, jota jäätiin vanhojen puolesta äimistellen pohtimaan.

Kun muistelin omia fuksiaisiani, samat asiat nousivat esiin myös tänäkin vuonna; pääsee tutustumaan uusiin naamoihin, oppii tuntemaan Rovaniemeä vähän paremmin sekä saa hassutella sydämensä kyllyydestä ja vielä porukalla, jossa tunnelma on omaa luokkaansa. On mieltä lämmittävää nähdä, miten uudet opiskelijat lähtevät mukaan ja uskaltavat vielä heittäytyäkin. Minusta fuksiaiset ovat paljon enemmän kuin ainoastaan rastikilpailu kaupungilla naamiaisasuissa.

Koutsi sanoo: Hyvät fuksisiskot ja -veljet, näin aurinkokuninkaan ominaisuudessani voin kertoa teille, että vaikka kausi on juuri vasta alkanut, viime keskiviikosta muodostui yksi fuksivuotenne kirkkaimmista kohokohdista. Olitte kerrassaan mahtavia!

Vili Peltomäki, 2. vuosikurssi, ”Don Tami”

Onnea Vakavana!

Onnittelu VaKaVa-kokeen läpäisystä! Tsekkaa parhaat tärppimme soveltuvuuskokeeseen!

Luokanopettajakoulutuksen sisältö on viimeiset vuodet pysynyt lähes samankaltaisena pienillä muutoksilla. Keräsimme ylös ”salaiset” vinkkimme kirjoitelmaan, ryhmäkeskusteluun ja haastatteluun.

1. Mieti etukäteen, mitä itsestäsi kerrot
Meillä ensimmäinen tehtävä oli itsestä kirjoitelman kirjoittaminen. Tulimme aamulla suureen luentosaliin, jossa meillä oli puoli tuntia aikaa kirjoittaa paperille vapaasti, millainen henkilö olen, mitä harrastan, millainen koulutustausta minulla on, onko aikaisempaa kokemusta alalta, miksi hain Lapin yliopistoon ja niin päin pois. Mieti etukäteen mitä aiot itsestäsi kertoa, sillä puoli tuntia on yllättävän lyhyt kirjoitusaika. Allekirjoittanutta ainakin jännitti jo tässä vaiheessa, joten kirjoittamiseen voi kulua aikaa. Tekstiä käytetään myöhemmin hyödyksi haastattelussa.

2. Kuuntele ja ota toiset huomioon
Seuraavaksi saimme kukin artikkelin, josta jokainen piti kymmenen minuutin ryhmäkeskustelun. Lue artikkeli ajatuksella ja mieti millä kysymyksillä ylläpidät ja viet keskustelua eteenpäin. Haastattelijat usein muistuttavat, kun sinulla on pari minuuttia jäljellä. Koita keskustelun lopuksi summata asia ja lopettaa keskustelu jouhevasti.
Ryhmäkeskustelu tapahtuu viiden hengen ryhmässä, josta yleensä kaksi tai kolme valitaan koulutukseen. Erittäin tärkeää on keskustelussa osata kuunnella ja huomioida muita ryhmän jäseniä. Älä vain kuuntele, vaan keskity kuuntelemaan.
Vaikka sinulla olisi paljon asiaa aiheesta, älä ole koko ajan äänessä. Yritä kiteyttää puheenvuoroissasi oleellinen asia – älä siis jaarittele. Hyvässä puheenvuorossasi kerrot mielipiteesi perustellusti asiasta sekä viittaat toisen sanomaan kommentoimalla tai kysymällä.
Kaikkea ei tarvitse tietää. Voit rohkeasti myöntää, jos et osaa sanoa asiaan oikein mitään tai perusteleminen tuntuisi vaikealta. Koita silti viedä keskustelua eteenpäin esim. tuomalla esiin uuden näkökulman.

3. Vastaa rauhassa
Viimeisenä on yksilöhaastattelu, jossa haastattelijoina on kolme yliopiston/harjoittelukoulun lehtoria. Haastattelijat saattavat esittää jonkinlaisia ”rooleja”. Joku haastattelijoista saattaa näyttää välinpitämättömältä ja joku voi yrittää saada sinun muuttamaan mielipidettään. Älä siis hämmennys siitä, vaan ota rennosti.
Haastattelijat voivat kysyä ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Useimmat ovat ihan peruskysymyksiä, joihin voit miettiä vastauksia etukäteenkin: Minkälainen on mielestäsi hyvä luokanopettaja? Miksi sinä olisit hyvä luokanopettaja? Vaikean kysymyksen tullen sinulla on aikaan miettiä, eikä sinun tarvitse hätäillä vastatessasi. Vastaa siis rauhassa.
Minulta ensimmäiseksi kysyttiin ”miten reflektoisit ryhmäkeskustelua”. Kannattaa ennen haastattelua kerrata mielessäsi ryhmäkeskustelun kulkua. Haastattelijat kysyvät todennäköisesti jotain kirjoittamastasi kirjoitelmasta itsestäsi. Olin kirjoittanut harrastavani moottoripyöräilyä, joten minulta kysyttiin ”millainen moottoripyörä sinulla on?”.

4. Ole oma itsesi (oikeasti)
Vaikka tämä kuulostaa kliseisen itsestään selvästä, on se silti paras neuvo. Haastattelijat kyllä huomaavat, jos koitat esittää jotain muuta kuin olet. Luokanopettajiksi tarvitaan luonteeltaan ja taustoiltaan erilaisia ihmisiä – ole siis juuri sellainen kuin olet!
Huumori on myös sallittua. Koko soveltuvuuskoetta ei kannata vetää vitsillä, mutta sopiva kevennys tietää paikkansa.
Viimeinen kysymys minulla oli ”onko minulla vielä jotain sanottavaa”. Voit siihen vaikka perustella yhdellä lauseella, miksi juuri sinä olisit hyvä opiskelija Lapin yliopistoon (jos tätä ei sinulta ole vielä kysytty). Kohteliasta on keskustelun lopuksi kiittää ja toivottaa hyvää kesää.

Onnea ja menestystä soveltuvuuskokeeseen!
– Vili Peltomäki, tuutori, luontokasvatuspainotteinen luokanopettajaopiskelija

El Clásico tuo jälleen kevään mukanaan

Muistan vielä kirkkaasti syystalven, kun aamulla menin yliopistolle pimeässä ja päivän jälkeen talsin kotia kohti pimeässä jälleen. Lapin talven jälkeen onkin aina yhtä vaikea orientoitua siihen, että tälläkin hetkellä kello on varttia vaille kuusi ja aurinko paistaa liki pilvettömältä taivaalta.

Mitä talvesta jäi käteen? Läjä räsitehtäviä, muutama luentopäiväkirja, pari esseetä jollekkin kurssille, johon et ole varma oletko edes ilmoittautunut ja kauhea laiskuusmorkkis. Onneksi ensi keskiviikkona pääsee ainakin hetkeksi unohtamaan kouluhommat ja nauttimaan auringon paisteesta yhteisessä hengessä ja suhteellisen hyvässä seurassa, nimittäin Lapikkaan perinteinen El Clásico saapuu jälleen, ja tämä jos mikä on jo takuuvarma kevään merkki.

El Clásico on perinteisesti ollut fuksien juhlaa, ja vanhemmat vuosikurssit ovat viimeistään tässä vaiheessa joutunut siirtämään valtikkaa nuoremmille, mutta kuinka käy tänä vuonna? Viime vuoden finaalissa seniorit pitivät fukseja jännityksessä aivan ottelun viime hetkille asti, mutta joko tänä vuonna koittaa se hetki, kun fuksit lyödään El Clásicossa?

Tapahtumaan haetaan tänä vuonna tuoreutta vaihtamalla peliväline jumppapalloon, kuten Savonlinnan Talvipäivistä opittiin, niin tämähän passaa lapikaslaisille enemmän kuin hyvin. Talvipäivien joukkueessa oli erinomainen sekoitus kokemusta ja nuoruutta, joten norsupallon salat on hallussa useilla, eikä fuksien vahva jalkapallotausta välttämättä korosta eroja enään niin paljoa, sillä hankinorsufutiksessa pääosaa näyttelee lähinnä fyysisyys ja kyky “potkia se pallo v***uun sieltä omista“.

Itse ainakin lykkään koulutehtäviä jälleen yhdellä päivällä ja nautin auringosta, sekä yritän saada kesän ensimmäiset pisamat naamaan hangesta heijastavalla valolla. Voiton juhlat tai tappion itkut koetaan Punapippurissa jälleen kerran, ja tämän myötä Lapikkaan sporttivuosi alkaakin olla paketissa. Ota sinäkin kaverit messiin, laita haalareita tiukemmalle ja tule mukaan nauttimaan ulkoilmasta!