11/2019 – Hakijalle: Tervetuloa Rovaniemielle!

Taas on tullut se aika. Kevään yhteishaku starttaa nimittäin huomenna. Luokanopettajuutta pohtivat hakijat ympäri Suomen pähkäilevät, että mihin yliopistoon sitten hakisivatkaan. Jos sinun tuttavapiiristäsi löytyy mahdollinen tulevaisuuden kansankynttilä, jaa tämä juttu hänelle!

Tässä on tietopaketti siitä, miksi juuri SINUN kannattaa hakea opiskelemaan luokanopettajaksi Rolloon.

10 hyvää syytä hakea Lapin yliopistoon.

https://lapikasblog.wordpress.com/2018/03/08/10-2018-10-hyvaa-syyta-hakea-rovaniemelle/

 

 

Lapin yliopiston opiskelijablogista löydät opiskelijoiden kirjoittamia kokemuksia opiskelijaelämästään täällä pohjoisessa.

http://lapinyliopisto.blogspot.com/2017/12/mahdollisuuksia-euroopan-suurimmassa.html

 

 

Mahtavien opiskelumahdollisuuksien lisäksi ainejärjestömme Lapikas lämminhenkinen kotoisa porukka, johon sinä olet tervetullut! Seuraa lapikaslaisten touhuja somesta:

IG lapikasry

Verkkosivumme https://lapikasblog.wordpress.com/

 

Advertisements

3/2019 – “Opetusharjoittelun tarkoitus on mokata”

Pidämme teitä vielä jännityksessä, sillä joudutte odottamaan uusien toimittajiemme sisääntuloa vielä viikon verran. Toimitustiimimme palaverissa suunnittelimme alkuvuoden julkaisukalenteria ja tänään allekirjoittanut pohtii opetusharjoittelun merkitystä.

Olen nyt viettänyt viikon tässä opetusharjoittelussa. Tämä on kolmas harjoitteluni. On maanantai ja opiskelijatuvassa käy tohina kuin muurahaispesässä. Ilma on sakeana pedagogiikkaa, didaktiikkaa, kahvin tuoksua ja uusia mahtavia ideoita. Tunteiden spektri on laaja.

Tiedän, miten harkka voi tuntua työläältä. On opeteltava osaksi koulun arkea, suunniteltava ja pidettävä oppitunteja sekä tutkittava tarkasti omaa itseään ja opettajuuttaan. Työtä on paljon, mutta sillä on suuri merkitys. Harjoittelun tulisi tuntua pakollisen suoritettavan opintojakson sijaan sellaiselta kokemukselta, mikä auttaa juuri sinua kasvamaan opettajaksi. Tässä teille kanssaopiskelijoilleni sekä kaikille Suomen opeopiskelijoille muutama ajatus, joita kannattaa pohtia.

Opettaja tekee työtä omalla persoonallaan. Jokaisella opettajalla on oma kasvatusfilosofiansa sekä omat tyylinsä ja tapansa opettaa. Se mitä opettajana opimme, on miten opimme kehittymään. Opettaja ei tule koskaan valmiiksi. Valintojemme takana on ammattiosaaminen ja pedagogiset perustelut. Tätä työtä voi tehdä niin monella eri tavalla. Opettajan tulee itse tietää, mitä tekee ja miksi. Kun luokanlehtori ja yliopiston didaktikot ohjaavat sinua tuntisuunnitelman tekemiseen, he antavat sinulle ideoita ja luovat raamit toteuttaa itseäsi.

Pitämäsi oppitunti ei ole tentti, eikä tuntisuunnitelma essee. Tiedän miltä tuntuu, kun pitämääni oppituntia seuraa oppilaiden lisäksi moni muukin silmäpari. Opiskelijatoverini, luokanlehtori ja mahdollisesti yliopiston didaktikkokin tarkastelevat mitä teen. Tämä saattaa jännittää, mutta muista ettei kyseessä ole koetilanne. Et pidä oppituntia siksi, että läpäisisit sen. Pidät oppituntia, koska olet opettamassa oppilaita. On suurta rohkeutta kertoa, että nyt jännittää. Tuntisuunnitelma on sitä varten, että sinä tiedät mitä ja miksi olet opettamassa. Sitä ei tehdä sen vuoksi, että se pitää palauttaa kuin mikä tahansa kirjoitelma. Kirjoita siihen sellaisia asioita, jotka helpottavat oman oppituntisi pitämistä.

Harjoittelun tarkoituksena on mokata. Opetusharjoittelu on nimensä mukaisesti harjoittelua. Siellä saa ja ehdottomasti pitää mokailla. Kokeile rohkeasti kaikenlaisia ideoita. Kokeile asioita, mitä et ole ennen kokeillut. Lopputulos on aina onnistuminen. Jos pitämäsi tunti menee suunnitelmasi mukaan ja kaikki tuntui luonnistuvan, olet löytänyt toimivia ratkaisuja. Jos pitämäsi tunti tuntui menevän mukkelis makkelis penkin alle, olet oppinut mitä kannattaa tehdä ensikerralla toisin. Toisin sanoen onnistut aina oppimaan uutta.

– Vili Peltomäki, Lerpakkeen päätoimittaja, 3. vuoden LuKa- luokanopettajaopiskelija

P.S. https://www.sool.fi/vaikuttaminen/suositukset/

43/2018 – Antin terveiset Japanista

Torstaina 25. lokakuuta vietimme yliopistollamme International Day:ta. Päivän ohjelmaan kuului muun muassa kansainvälinen tori, jossa pääsimme tutustumaan opiskelijoihin eri maista sekä maistelemaan makuja maailmalta.

Vaihtohaku Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin on nyt auki 15. marraskuuta asti.  Osoitteesta https://www.ulapland.fi/events/Hae-vaihtoon—Euroopan-ulkopuoliset-kohteet/38529/7eab70d0-287a-45d4-84bc-662496dc5e6e löydät tietoa kohteista ja hakemisesta.

Kansainvälisessä hengessä otimme yhteyden pallon toiselle puolelle Japaniin, jossa kolmannen vuoden lapikaslainen ja entinen kulttuurivastaava Antti on paraikaa vaihdossa. Kysyimme Antilla, mitä nousevan auringon maahan kuuluu.

Tervehdys Antti sinne Japaniin! Miten olet siellä viihtynyt ja mikä on ollut mieleenpainuvinta?

Moikka! Hyvin on mennyt ja olen nauttinut joka hetkestä täällä ollessa! Ehdottomasti parasta täällä on itse paikan lisäksi ollut porukka ja erilaiset klubiaktiviteetit, mitä kautta on päässyt paremmin tutustumaan uusiin ihmisiin. Opiskelijat ovat avoimia ja meininki kansainvälistä.  Etenkin klubitoiminnasta olen innostunut, koska sitä kautta olen löytänyt uuden harrastuksen ja kavereita.

IMG-20181028-WA0003

Millaista opiskelu siellä on?

Yliopisto jossa opiskelen, on Akita International University, mikä on nimensä mukaisesti kansainvälinen yliopisto. Kurssit täällä ovat englanniksi sekä kielitaito on hyvää. Professorit ovat todella osaavia.

Opiskelu on ollut täällä kiireistä, mutta ei ylitsepääsemättömän hankalaa. Paljon on kotitehtäviä, mutta vastapainoksi meillä on ollut kursseilla paljon reissuja paikallisympäristöön.

IMG-20181028-WA0009

Miksi juuri Japani?

Itse valitsin Japanin kohteeksi, koska olen aina halunnut reissata tähän maahan. Olen pitkään ollut kiinnostunut maan kulttuurista, ja nyt olen päässyt opiskelun lomassa toteuttamaan haaveitani samalla.

Terveisiä kaikille lapikaslaisille ja tsemppiä syksyn opintoihin! – Antti

IMG-20181028-WA0006

Lapikkaan 42. vuosijuhlat

Lapin yliopistoakin vanhempi ainejärjestömme Lapikas täyttää 42 vuotta! Lapikaslaiset kerääntyvätkin juhlimaan tätä merkkipäivää 18.11. legendaariseen paikalliseen tanssiravintolaan, Valdemariin.

Itse allekirjoittanut on osallistunut Lapikkaan vuosijuhlille kahdesti. Vuonna 2015 innokkaana fuksina katselin suu pyöreänä 40. vuosijuhlan ällistyttävän koreaa tunnelmaa, ja viime vuonna taas asettelin pahvilautasia juhlavieraille Toipparissa. Uskonkin nähneeni vuosijuhlien materialistiset ääripäät kahden viime vuoden aikana.

Kontrastia on hyvin vaikea käsittää, ellei ollut itse paikalla. Itse olin aivan puhtaasti osallistujan roolissa Korundin vuosijuhlissa kaksi vuotta sitten, ja vuosijuhlien oikeasti juhlallinen tunnelma oli älyttömän käsin kosketeltava. Oli puheita, maljoja, ja aivan täysillä soittava livebändi. Viime vuonna rakas Lapikas painoi juhlat kovalla säästöliekillä, ja kaikki ruoat ja koristeet olivat talkoolaisten itse valmistamia, mutta toisaalta tällainen “säälivujujen” omintakeinen meininki sai juhlakansan syttymään tosissaan. Jopa pukukoodin tiukkuudesta oltiin säästetty, ja rennompi tunnelma avasi oven täysin erilaisille, mutta yhtälailla nautinnolliselle juhlalle. Itsellä onkin kerennyt karttua ikuisia muistoja jo näiden kahden vuoden aikana, ja harkitsenkin jo vakavasti venyttäväni opintoja viidellä vuodella jotta pääsen juhlimaan lapikaslaisten kanssa vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Lauantaina kekkereissä nähdäänkin laaja kirjo eri vuosikurssien opiskelijoita, ja ennakkoilmottautuminen olikin valtava menestys. Seuraavassa erään ännännen vuoden opiskelijan mietteitä ja muistoja Lapikkaan vuosijuhlista:

“Oma lemppari vujuilla on ku saadaan laittaa parhaat päälle ja nauttia kanssaihmisten seurasta. Yks muisto tulee mieleen: nestemäistä rohkeutta nauttineena rullasin pyörällä puku päällä Rovaniemen yössä pitkin jäisiä katuja ja vaimo istui jopparilla. Kuin ihmeen kaupalla selvittiin himaan, mutta näin jälkeenpäin mietittynä oli ehkä typerin idea pitkiin aikoihin. Ottaen huomioon että ajoin talvella fillarilla ekaa kertaa vasta Rollossa. Kyllä, Pohjanmaan poika oli elänyt kuplamuovissa pitkään.”   

– Lasse (nimi muutettu)

 

Tänä vuonna Lapikas tekeekin jälleen paluun isoille areenoille. Vujutoimikuntamme on ennätyssuuri, mikä kertoo selkeästi omaa kieltään  Lapikaslaisten innosta järjestää hyvät juhlat, ja Valdemarin henkilökunnan kanssa on ollut erittäin helppo järjestää tapahtumaa. Itse miljöö on jo itselle tullut tutuksi vuosien saatossa, ja pakko sanoa ettei Valdemari ole pettänyt kertaakaan. Siellä olen kokenut laskiaisen koko riemussaan, juhannustanssit huhtikuussa, sekä lukuisat ja lukuisat piknikit. Valdemarin tunnelmallisella lavalla nähdään myös tänä vuonna actionia, sillä Lapin toiseksi kovin coverpumppu JKT tulee päättämään illan juhlallisuudet ja antaa jokaiselle tilaisuuden antautua tanssivaistojensa vietäväksi!

Toivottavasti nähdäänkin taas kaikki isolla joukolla ensi lauantaina, ja tehdään näistäkin vuosijuhlista ikimuistoiset kaikille osallistujille!

 

Kanavasurffailua läpi Rovaniemen – muistoja Lapikkaan fuksiaisista 6.9.-17

”Great players light up the stadium!” Lapikkaan kekseliäät fuksit sytyttivät loistavan meiningin Rollon iltaan hauskoilla asuillaan ja hyvillä tiimipelaajien taidoillaan. Tänä vuonna teemaksi oli valittu ”televisiosta tuttu”. Saimme nähdä kotimaisten ja ulkomaisten sarjojen, lastenohjelmien, urheiluruudun, illan elokuvien, musikaalien, mainosten, uutisten sekä muiden ohjelmien tuttuja hahmoja. Hienoja asuja oli niin paljon, että niiden kaikkien kertomiseen ei riittäisi allekirjoittaneen palstatila.

Perinteiden mukaisesti ryhmät seikkailivat Rollon yössä rastilta rastille suorittaen toinen toistaan omaperäisempiä tehtäviä. Haasteissa tarvittiin visuaalis-spatiaalista hahmotuskykyä, matemaattis-loogista ongelmanratkaisua, lingvististä taitoa, musiikillista ja liikunnallista älykkyyttä, mutta ennen kaikkea vuorovaikutustaitoja sekä yhteen hiileen puhaltamista. Ryhmät suoriutuivat koitoksista oivallisesti kisan ollessa äärimmäisen tiukka.

Paljastamatta liikaa fuksiaisten salaisuuksia tuleville lapikaslaisille minä toimin itse Don Tamin roolissa haastaen fukseja rokkibaari Grandessa. Esitykset olivat vertaansa vailla saaden koutsin jopa pärskähtämään hilpeään nauruun. Vastavuoroksi esittelin fukseille korttitaikurin taitojani ja oi niitä ihmetteleviä ilmeitä. Aivan yllätyksesi vaihtareiden ryhmä näytti meille myös korttitempun, jota jäätiin vanhojen puolesta äimistellen pohtimaan.

Kun muistelin omia fuksiaisiani, samat asiat nousivat esiin myös tänäkin vuonna; pääsee tutustumaan uusiin naamoihin, oppii tuntemaan Rovaniemeä vähän paremmin sekä saa hassutella sydämensä kyllyydestä ja vielä porukalla, jossa tunnelma on omaa luokkaansa. On mieltä lämmittävää nähdä, miten uudet opiskelijat lähtevät mukaan ja uskaltavat vielä heittäytyäkin. Minusta fuksiaiset ovat paljon enemmän kuin ainoastaan rastikilpailu kaupungilla naamiaisasuissa.

Koutsi sanoo: Hyvät fuksisiskot ja -veljet, näin aurinkokuninkaan ominaisuudessani voin kertoa teille, että vaikka kausi on juuri vasta alkanut, viime keskiviikosta muodostui yksi fuksivuotenne kirkkaimmista kohokohdista. Olitte kerrassaan mahtavia!

Vili Peltomäki, 2. vuosikurssi, ”Don Tami”

Terveydestä ja tuutoreista

Näin maaliskuun viimeisenä päivänä olen alkanut vasta tajuamaan kuinka helvetin nopeasti aika onkaan kulunut syksystä; monella meistä tenttejä on sekä ollut että on tulossa, kirjallisia tehtäviä on alkanut kasaantumaan, osalla on alkamassa harjoitteluja ja, ehkäpä suurimmalle osalle tärkeimpänä, vappu on lähestymässä. Tästä huolimatta olisi tärkeitä muistaa olla uuvuttamatta itseänne täysin ja antamalla levolle tärkeän sijansa.

Opiskelu-uupumus sekä opiskelu asioista murehtiminen on kuitenkin huomattavasti harvinaisempaa yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa kuten käy ilmi vasta julkaistussa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (KOTT) 2016. Tässä 439-sivun julkaisussa on kirjattuna ylös laajasti korkeakouluopiskelijoiden terveydentilasta fyysisestä mielenterveyteen. Julkaisussa on muutamia mielenkiintoisia huomioita jotka saattavat yllättää monia; esimerkiksi yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa useammin kuin kerran päivässä hampaansa pesevät 1.-7. vuoden opiskelijoiden keskuudessa n.75-77% ja 8. vuoden opiskelijoista ylöspäin vain 68%. Sukupuolittain naisista hampaansa useammin kuin kerran päivässä pesevät opiskelijoiden keskuudessa keskimäärin 80% kun taasen miesten keskuudessa kyseinen luku on 65%. Ei mikään pieni ero ja täytyykin kysyä miehenä kuinka tuollaiseen tilanteeseen on päästy. Saa nähdä tulisiko yliopistossa opettaa yleisiä elämänhallintataitoja.

Jos vain aikaa riittää ja halua löytyy niin kannattaa ehdottomasti käydä YTHS:n Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen sivustolla tutkimassa tutkimuksia, niiden taulukkoja sekä yhteenvetoja.

Näin asiasta kuitenkin toiseen; olen saanut tietooni, että meiltä olisi vielä muutama tuutori paikka täytettävänä. Tämä samainen tuutoripula näyttää olevan muidenkin tiedekuntien riesana mikö on johtanut tuutorihaun pidentämiseen 4.4 saakka. Joten jos sinua edes hieman kiinnostaa ajatus toimia tuutorina niin nyt olisi viimeinen mahdollisuus siihen. Klikkaa tästä niin pääset sähköiseen tuutorihaku lomakkeeseen!