Once upon time there was säälivujut

Vuosijuhlat ovat yksi Lapikkaan vuoden kohokohdista. Lapin yliopiston ainejärjestöistä jokainen juhlii vuosijuhliaan joka vuosi eikä Lapikas ole poikkeus. Tällainen toiminta on kuitenkin harvinaista muualla. Monet muut ainejärjestöt muissa yliopistoissa juhlivat vuosijuhlia vain viiden vuoden välein suuresti, kuten me vuosi sitten. Täällä meillä on kuitenkin perinteenä juhlia vuosijuhlia joka vuosi ja viiden vuoden välein isommin.

Monille tämä oli ensimmäinen tai toinen kerta vuosijuhlilla. Viime vuoden vuosijuhla oli antanut monille erilaisen kuvan vuosijuhlista pönötysjuhlina, joissa ollaan nutturat ja kravaatit tiukalla. Itse vujukonkarina olin kuitenkin valmistautunut näihin minusta mahtavampiin vujuihin, pikkuvujuihin ja tänä vuonna säälivujuihin, jotka osoittautuivat ehkä parhaiksi vujuiksi ikinä!

Vaikka tänä vuonna juhlittiinkin vujuja ”säälivujuina” ei ne säälittävät olleet. Se, miten me pienellä porukalla ja pienellä budjetilla saatiin aikaan ruokaa ja koristeita, oli aivan ällistyttävää. Se, miten me saatiin Artiklan tilat, Toippari, oikee känniluola, vieläpä heidän kv-viikon ja edellisillan sitsien jäljiltä juhlakuntoon, oli ihme. Kuitenkaan koristeet ja ruoka ei tehnyt juhlaa, vaan kaikki me 71 ihanaa ihmistä, jotka istuttiin pöytien ääressä, jotka oli katettu Ikean lakanoilla ja kertakäyttöastioilla.

Näissä juhlissa nähtiin niin kauniita ja komeita Lapikaslaisia ja hehkeitä vieraita. Oli hauskaa ohjelmaa, musiikkia ja tanssia. Saatiin säädylliset hymytyttö ja hymypoika, jotka eivät laittaneet hymyä pyllyyn ja vilauttaneet persettään koko vujukansalle (kuten allekirjoittanut..).  Jatkot olivat ahtaat ja hullaannuttavat, mutta pikkulintujen mukaan siellä on ollut myös hauskaa. Allekirjoittaneen muistikuvat ovat hatarat.

Jos jotain olen oppinut vuosijuhlista, ne ovat aina hauskat. Ne ovat juhlat, jossa saa nauttia yhdessä oman ainejärjestön kanssa ja pukeutua hienosti. Ei siinä, että en pitäisi haalarien tuomasta vaatteitten valinnan helppoudesta, mutta välillä on hauska pukeutua kauniisti. Eräs pikkuvujujen hauska puoli on myös, että saa tuoda ne omat juomansa, eikä tarvi juoda piilopullosta tai tilata tiskiltä kalliita juomia. Höpsähtäneet humalaiset Lapikkaat saman katon alla pynttäytyneinä parhaimpiinsa ovat yksi parhaita asioita mitä tiedän.

Viimeiseksi haluan vielä kerran kiittää jokaista, joka osallistui vuosijuhlille. Oli suuri ilo nähdä, miten suuri joukko meidän jäsenistöstä halusi auttaa näiden juhlien järjestämisestä ja miten suuri joukko fukseja ja vanhoja saapui paikalle. Toivon todella, että jokainen tämän tekstin lukija saapuu ensi syksynä juhlimaan Lapikkaan 42. vuosijuhlia.

Kiittäen ja kumartaen

Hene

Advertisements

Hallitus – Miksi helvetissä tulisin?

Sanomattakin on selvää, Lapikkaalla on ollut uskomattoman skeida vuosi. Kuka olisi voinut uskoa, että vuosi 2016 voisi viedä kokonaisen ainejärjestön kuilun partaalle? En minä ainakaan. En olisi koskaan uskonut ensimmäisen hallituskauteni olevan tällainen sekametelisoppa. Niin se vain oli. Tässä vaiheessa olisi helppo lyödä hanskat tiskiin, jättää koko paska taakse ja painattaa kaasu pohjaan jättäen jälkeensä vain perävalot. Mutta ei, ensi kausi häämöttää nurkan takana and I’m in!

Isäni tapaa aina sanoa, että elämä lyö lapiolla päähän niin paljon kuin kerkeää, ja siltä totisesti tämä vuosi on tuntunut. Vaikeuksista huolimatta en kadu hetkeäkään, että hyppäsin hallituksen kelkkaan. Voin rehellisesti myöntää tunteneeni ulkopuolisuutta liittyessäni porukkaan. En ollut oikeastaan tehnyt mitään hommaa, missä pääsisin vaikuttamaan ja olin lähinnä kassalla koko ajan ensimmäiset kuukaudet. Siis oikeasti, hyvä, jos tiesin kokousten päivämäärät tai mihin ainejärjestöön kuuluin.

Kuukausien kuluessa olen päässyt ujuttautumaan sisälle ainejärjestötoimintaan, ja olen alkanut nauttia hallituksen hommista. Lerpake on tarjonnut juuri meikäläiselle sopivan palan kakkua, ei liikaa vastuuta, mutta pientä puuhasteltavaa löytyy. Ympärillä olevista hallitustyypeistä on muodostunut kaverijoukko, joka on ollut valmiina taisteluun Lapikkaan säilymisen vuoksi. Äläkä sinä huoli, vanhat virheet eivät kaadu uuden hallituksen niskaan!

Hallitukseen liittyminen ei tarkoita hullua työmäärää, yötä päivää ahdistumista tai sitä, ettei aika enää riittäisi yhtään mihinkään. Hallitukseen liittyminen tarkoittaa sitä, että sinä pääset vaikuttamaan meidän ainejärjestössä tapahtuvaan toimintaan ja pääset päättämään, mitä tehdään ja milloin tehdään. Se tarjoaa kanavan, jossa pystyt vaikuttamaan ja kehittämään asioita eteenpäin. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja luomaan tätä kautta kontakteja opiskeluja sekä työelämää varten. Sinun ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, tai lähinnä yhtään mitään, jos sisälläsi sykkii sydän Lapikkaalle ja halu vaikuttaa asioihin.

Henkilökohtaisesti suosittelen, että lyöttäydyt meidän vanhojen jäärien sekaan rohkeasti. Hallitus tarvitsee aina tuoreita mielipiteitä ja näkökulmia, jotta voimme kehittää toimintaa parempaan suuntaan. Jos kuitenkin tuntuu, että hallitukseen liittyminen on liian raskasta, mutta haluaisit silti osallistua toimintaan, niin sekin onnistuu. Voit lähteä vapaaehtoiseksi toimijaksi, joka voi auttaa esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä tai Lerpakkeen sisällön tuottamisessa.  Nyt on mahis, jota ei kandee ohittaa! Join us and together we can rule the galaxy.

Tukea, sääliä ja apua. Pelastetaan Lapikas

Niin mikä ihmeen ”Annoin säälistä Lapikkaalle” –kampanja? Annoin säälistä Lapikkaalle kampanja saattaa kuulostaa masentavalta, mutta kyse ei ole vain säälistä, vaan halusta auttaa. ”Annoin säälistä Lapikkaalle” kuulosti hauskimmalta nimeltä mitä mieleen tuli ja siksi se valittiin kampanjan nimeksi. Oikeastaan voisi sanoa, ”Anna edes säälistä”.

Moni on multa kysellyt, miksi ja miten mie jaksan tätä hommaa touhottaa ja vouhottaa, vaikka vois jäädä tuleen makaamaan. Henkilökohtaisesti mulla on suuri side meidän ainejärjestöön. Ilman Lapikasta ei olisi mua. Vuonna 1984 mun molemmat vanhemmat aloitti opinnot täällä ja olivat molemmat lapikkaita. He tapasivat Lapikkaan toiminnan kautta ja olivat ensimmäisiä, jotka asuivat DAS Aapossa ja siellä saivatkin ensimmäisen lapsensa. He olivat myös ensimmäisiä, jotka hankkivat meidän päheet remppahaalarit ihan vaa rautakaupasta. Ilman Lapikasta, ei ois tavannu mun vanhemmat, eikä varmaan olis sitten minuakaan. Lapikas on mulle tosi rakas ja toivonkin teidän apua, että saadaan meidän ainejärjestö pelastettua.

Lapikas on meidän kaikkien. Se ei ole vain hallituksen, vaan se on meidän Rovaniemellä Lapin yliopistossa opiskelevien luokanopettajaopiskelijoiden suuri perhe. Nyt meidän perhe on kuitenkin pulassa ja toivotaankin teidän kaikkien apua. Avun antaminen on helppoa! Yksittäinen Lapikas (tai kuka vaan immeinen) voi auttaa pelastamaan Lapikkaan ostamalla meidän käsintehdyn uniikin ”annoin säälistä Lapikkaalle” –haalarimerkin, ostamalla ennakkolipun meidän järjestämiin bileisiin tai käymällä meidän muissa tapahtumissa esim. kahvihetkillä ja maksamalla vapaaehtoisen kahvimaksun. Lisäksi on tulossa kirppistapahtuma 19.10. Mitä suurempi volyymi tähän kaikkeen saadaan, saadaan myös meidän ainejärjestö pelastettua. Tämän takia jokaisen pienikin panos ja osallistuminen ovat erityisen tärkeitä.

Mikä meidät sitten tähän tilanteeseen ajoi? Lapikas ry:n maksuvaikeudet johtuvat Talvipäivien budjetin ylittymisestä, josta tietoisena oli vain yksi hallituksen jäsen, joka ei tätä tietoa muille hallituksen jäsenille jakanut. Näin ollen emme päässeet toimimaan kuin vasta nyt, kun asia meille selvisi ja pulassakin jo oltiin. Lisäksi Lapikkaan tilillä on ilmennyt väärinkäyttöä. Näiden johdosta muutimme myös viime yleiskokouksessa hallituksemme kokoonpanoa. Asiaa hoidetaan nyt yhdessä Lyy:n ja poliisin kanssa.

Meillä on apuna Lyy ja moni muu ainejärjestö on myös apuaan meille tarjonnut. Lapikas ei ole kuollut vaan on eloisampi kuin koskaan! Vaikeina aikoina on tärkeä pitää yhtä ja toivommekin tapahtumiemme täyttyvän erityisesti sinisistä haalareista🙂

Jotta pysyt kartalla, miten voit meidän ainejärjestöä auttaa, käy tykkäämässä facebookissa Annoin säälistä Lapikkaalle –sivusta ja seuraile tapahtumia!

Tulevia tapahtumia:
Kahvihetki 5.10 klo 12-16 Kuvisluokassa
Hot for teacher –haalaribileet 5.10 klo 22.00-04.00 Half Moonissa (Mukana säälimässä TAO!)
Syysmasennuksen siirtäjäiset 12.10 klo 22.00-04.00 Half Moonissa (Mukana säälimässä Lyhty!)

Lapikkaan kirppishetki 19.10 klo 10-15 Kuvisluokassa (tästä lisäinfoo luvassa myöhemmin)

 

Toivottavasti nähdään tapahtumissa ja elä epäröi tulla vetäsee hihasta (tai haalarin lahkeesta) mikäli sulla on mitää asiaa mulle!

Terkuin Hene, Lapikkaan uus PJ

Kylä tästä selvitään!